vantaas

yle.fi
Vaikeavammainen Mikael Jordan taistelee saadakseen pitää avustajansa – Ankara kiista Vantaan kaupungin kanssa
23-vuotias Mikael Jordan on ajautunut Vantaan kaupungin kanssa ankaraan kiistaan, jonka lopputulos saattaa vaikuttaa monen vammaisen elämään. Vantaalla käydään rajanvetoa siitä, voiko kaupunki korvata vaikeavammaisen ihmisen henkilökohtaisen avustajan perhehoitajalla. Kamppailussa on kyse myös itsemääräämisoikeudesta, vapaudesta ja rahasta.

23-vuotias Mikael Jordan on ajautunut Vantaan kaupungin kanssa ankaraan kiistaan, jonka lopputulos saattaa vaikuttaa monen vammaisen elämään. Vantaalla käydään rajanvetoa siitä, voiko kaupunki korvata vaikeavammaisen ihmisen henkilökohtaisen avustajan perhehoitajalla. Kamppailussa on kyse myös itsemääräämisoikeudesta, vapaudesta ja rahasta.

Jatkuvasti etenevästä lihasrappeumasta kärsivällä Mikael Jordanilla on ollut kolmen ja puolen vuoden ajan henkilökohtainen avustaja vuorokauden ympäri seitsemänä päivänä viikossa. Jordanilla on siihen subjektiivinen oikeus vammaispalvelulain perusteella.

Mikael Jordan tarvitsee apua kaikissa askareissaan, sillä hänen omat kätensä ja jalkansa ovat toimintakyvyttömät. Hänen elämäänsä rajoittaa myös hengitystukilaite.

Jordanin henkilökohtainen avustaja ei ole siis pelkkä seurustelu-upseeri ja huviretkiopas. Avustajalla on monia käytännön tehtäviä. Hän auttaa työnantajaansa muun muassa pukeutumisessa, henkilökohtaisen hygienian hoidossa ja syömisessä.

Öisin henkilökohtainen avustaja on mahdollistanut Jordanille muun muassa NHL:n lätkämatsien katselun ja kyljen kääntämisen.


Mikael pelkää menettävänsä vapautensa

Enää avustaja ei noita öisiä toimia tee. Vantaan vammaispalvelut on nimittäin päättänyt, että vastedes Mikael Jordanin yöllisenä apuna on perhehoitaja. Kaupunki ei enää maksa henkilökohtaisen avustajan palkkaa yöajalta. Jos muutos jää pysyväksi, se saattaa muuttaa Jordanin elämää ja asemaa huomattavasti. Ajatus siitä, että yöllinen henkilökohtainen avustaja korvattaisiin pysyvästi perhehoitajalla ahdistaakin Mikael Jordania syvästi.

– Olen nuori, sosiaalinen mies. Käyn silloin tällöin konserteissa, elokuvissa, lätkämatseissa ja ravintoloissa. Joskus olen noissa reissuissa yölläkin.


                       “Se olisi tavallaan tuomio kotiarestiin.”

                                       – Mikael Jordan


Perhehoito sitoisi minut kotiin illoiksi ja öiksi. Se olisi tavallaan tuomio kotiarestiin, koska perhehoito voidaan toteuttaa vain asiakkaan tai perhehoitajan kotona.

Perhehoitolakiin asia on kirjattu juuri niin kuin Jordan sanoo. Hänen omaa palvelusuunnitelmaansa koskevissa neuvotteluissa Vantaan kaupungin edustajat ovat kuitenkin korostaneet, ettei Jordanin palveluja heikennetä. Kaupunki on vakuuttanut, että perhehoitaja voi viedä häntä myös kodin ulkopuolelle.

Perhehoitajamalliin siiirtyminen muuttaisi Jordanin asemaa joka tapauksessa oleellisesti. Muutoksen jälkeen hän ei enää olisi auttajansa työnantaja. Hän olisi ainoastaan hoivan ja hoidon kohde.

Invalidiliiton lakimies, Elina Akaan-Penttilä selittää muutoksen luonnetta näin:

– Henkilökohtainen apu on tarkoitettu mahdollistamaan vaikeavammaisen ihmisen omat valinnat ja hänen itsemääräämisoikeutensa. Hän määrittelee itse avun tarpeen, tilanteet ja ajat. Perhehoito on kodinomaista hoitoa, joka annetaan neljän seinän sisällä. Koska kyseessä on hoito, se lähtee hoitajan näkökulmasta.

Vaikeavammaiselle ihmiselle myönnettävä henkilökohtainen apu perustuu vammaispalvelulakiin. Se takaa vammaiselle tietyt subjektiiviset oikeudet. Perhehoidon juridinen perusta on toisaalla, sosiaalihuoltolaissa. Se ei koske yksinomaan vammaisia.

Henkilökohtaisen avustajan korvaaminen perhehoitajalla merkitseekin vammaisen subjektiivisten oikeuksien kaventamista. Joissain tilanteissa kunta voi kuitenkin niitä supistaa.


Onko Mikael Jordan hoidon vai avun tarpeessa?

Vantaan kaupunki on perustellut ratkaisuaan Jordanin terveydentilassa tapahtuneilla muutoksilla. Kaupunki katsoo, että Jordan tarvitsee yöaikaan pääasiassa hoivaa, hoitoa ja valvontaa. Jordanin tukena olevan henkilön pitää kaupungin kannan mukaan ennen muuta valvoa sitä, että Jordanin hengitysmaski pysyy paikoillaan.

Mikael Jordan ja häntä avustava Invalidiliiton lakimies eivät hyväksy kaupungin päätöstä eivätkä sen perusteluja.

– Jordanilla on ollut voimassa aikaisemmin tehty henkilökohtaisen avun päätös. Hänen omissa olosuhteissaan ei ole tapahtunut muutoksia. Arviointi on lähtenyt Vantaan kaupungin näkökulmista, sanoo Elina Akaan-Penttilä.

Hänen mielestään palvelun muutoksia ei olisi saanut tehdä ilman asiakkaan suostumusta. Vantaan kaupunki on eri mieltä. Kaupungin vammaispalvelujen palvelupäällikkö, Armi Rintala ei halua kommentoida Mikael Jordanin tapausta, mutta hän kuvaa yksikkönsä toimintaperiaatteita sähköpostiviestissään muun muassa näin:  

– Vaikeavammaisen saama henkilökohtainen apu voidaan korvata muilla tarkoituksenmukaisilla palveluilla. Vammaispalvelulaki on viimesijainen palvelujen toteuttamisessa.

Rintala antaa ymmärtää, että kaupungin virkamiehillä on oikeus tehdä päätös itsenäisesti harkintansa mukaan, mutta tehty päätös ei välttämättä ole lopullinen sana käsiteltävänä olevaan asiaan.


                          “Asiakkaalla on päätöksistä valitusoikeus.”

                                            – Armi Rintala


– Asiakkaalla on päätöksistä valitusoikeus. Jos esimerkiksi sosiaali- ja terveyslautakunta linjaa asian toisin, asia palautuu uudelleen käsiteltäväksi, kirjoittaa Rintala.


Päätöksiä ei saa muuttaa asiakkaan vahingoksi

Aiemmin asiakkaalle myönnetyn etuisuuden tai palvelun muuttaminen edellyttää kuitenkin, että muutokseen on todella vahvat ja kiistattomat perusteet. Jos esimerkiksi kunta muuttaa asiakkaalle tarjottua palvelua yllättäen yksipuolisella päätöksellä, silloin se rikkoo luottamuksensuojaperiaatetta, joka pohjautuu hallintolakiin.


            “Päätöksiin ei saisi puuttua asiakkaan vahingoksi.”

                                        – Mika Välimaa


– Luottamuksensuojaperiaate tarkoittaa, ettei päätöksiin saisi puuttua asiakkaan vahingoksi. Asiakkaalla on oikeus luottaa tehdyn päätöksen pysyvyyteen ja palveluiden saannin pysyvyyteen, selittää Kynnys ry:n lakimies Mika Välimaa.

Mikael Jordanin yöllisestä avustamisesta kiistelevillä osapuolilla on täysin päinvastainen tulkinta siitä, millainen ratkaisu on Jordanin eduksi ja millainen ei ole. Tällaisten kiistojen tulkinnassa tarvittaisiin kenties uusia työkaluja.

Kynnys ry. valmistenee parhaillaan luottamuksensuojakysymyksiin liittyvää kantelua, joka on tarkoitus toimittaa Eduskunnan oikeusasiamiehelle lähiaikoina.

– Haluamme arviota nimenomaan siitä, missä tilanteissa kunnilla on oikeus puuttua voimassa oleviin päätöksiin. Samaten siihen, että voidaanko päätöksessä käyttää vaikkapa lausetta: “Tätä päätöstä voidaan tarkistaa sen voimassa ollessa.“

Vantaan kaupunki pisti Mikael Jordanin yöaikaista avustamista koskevan päätöksensä toimeen maaliskuun puolivälissä. Samalla se lopetti palkanmaksun Jordanin henkilökohtaisille avustajille yön tunneilta. Kaupunki edellyttää, että Jordan maksaa heidän palkkansa runsaan kuukauden ajalta. Asian tultua tietoon kolme Mikael Jordania palvellutta henkilökohtaista avustajaa irtisanoutui välittömästi.


Tavoitteleeko kunta säästöjä vai ei?

– Minun luonteeni ei anna periksi rahastaa semmoisia rahoja toiselta ihmiseltä. Tämä ei ole Mikaelin vastuulla, selittää avustajan tehtävästä irtisanoutunut Sini Kosonen tuohtuneena.


                              “Tämä ei ole Mikaelin vastuulla.”

                                          – Sini Kosonen


Mikael Jordan ei ole suinkaan ainoa vaikeavammainen, jota kunta lähestyy suolaisella laskulla. Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liiton (Heta) puheenjohtaja, Sanna-Kaisa Patjas kertoo järjestönsä sovittelevan yhtenään vaikeavammaisten jäsentensä ja kuntien välisiä rahariitoja, jotka liittyvät henkilökohtaisten avustajien työmäärän vähentämiseen.

– Asianajotoimiston kautta saattaa tulla kahdentoista tuhannen tai kahdeksantoistatuhannen euron vaatimus, joka on täysin kohtuullinen. Tämä on juuri se asia, mistä me taistelemme. Neuvottelemme kuntien kanssa siitä, miten tällaisissa tilanteissa toimitaan.


   “Asianajotoimiston kautta saattaa tulla kahdentoista tuhannen tai                           kahdeksantoistatuhannen euron vaatimus.”

                                      – Sanna-Kaisa Patjas


Vammaisjärjestöt arvioivat, että henkilökohtaisen avustajan korvaaminen perhehoitajalla on uusi keino, jolla kunnat yrittävät karsia kustannuksiaan. Järjestöjen mukaan kunnat ovat  vähentäneet vaikeavammaisten henkilökohtaisten avustajien työtuntien määrää viime aikoina reippaasti kautta maan.

Sanna-Kaisa Patjas kertoo, että eniten avustajien työtunteja ovat karsineet Oulun ja Vantaan kaupungit, mutta vammaisten edut ovat olleet leikkurissa myös monilla muilla paikkakunnilla. Patjaksen mukaan eräs itäsuomalainen kunta on ottanut kaikki henkilökohtaisen avun päätökset uudelleenarvioitaviksi samanaikaisesti.

Vantaan vammaispalvelut vakuuttaa, ettei kaupunki tavoittele säästöjä Mikael Jordanin saaman palvelun muutoksilla. Kaikesta huolimatta perhehoitajamalliin siirtyminen supistaa kaupungin menoja jossain määrin.

Jordanin henkilökohtaisena avustajana työskennellyt Laura Rinne kieltäytyi siirtymästä perhehoitajan tehtävään, koska hänen palkkansa ja työehtonsa olisivat heikenneet roimasti tehtävänimikkeen muuttuessa.

– En hyväksynyt sitä tarjousta, koska en saisi lomarahoja, mulle ei tulisi yölisää, ei ylipäätään minkään näköisiä lisiä, eikä lomia, puuskahtaa Rinne ja jatkaa:

– Miksun kanssa ei saisi liikkua mihinkään. Kaiken työn pitäisi tapahtua tuolla huoneessa. Ei se ole kivaa, jos toinen vain homehtuu tuolla sängyssä eikä saa vapaa-ajallaan tehdä mitään muuta.

Heta-liiton puheenjohtaja Sanna-Kaisa Patjas uskoo, että jos Vantaa onnistuu korvaamaan henkilökohtaisen avustajan työtä perhehoidolla pysyvästi, muut kunnat kopioivat käytännön nopeasti. Mikael Jordanin taistelu ei siis koske vain häntä itseään.

Toistaiseksi tapaus Jordan on yksittäistapaus, mutta aikaa myöten se saattaa mudostua merkittäväksi ennakkotapaukseksi. Mikael Jordan vannoo valittavansa kaupungin päätöksestä, mutta mahtaako mies jaksaa jatkaa kiharaisella valitustiellä, aina hallinto-oikeuksiin saakka, jollei kaupunki peräänny aiemmin kannastaan?

Jordan ja hänen vanhempansa käyvät kamppailuaan lähes yksin. Vaikeavammaisen nuoren miehen työssäkäyvät vanhemmat avustavat poikaansa öisin. Jos he uupuvat yöaskareisiin tai eivät pysty kustantamaan ulkopuolista apua, Mikael Jordan joutunee taipumaan joko perhehoitomallin käyttäjäksi tai laitoksen asukiksi.

Kaljakellunta

Kaljakellunta (beer floating) is an annual open festival held in various places, this year in Tammisto, Vantaa. The basics are that you float in a river in a some sort of floating device while enjoying beer. The goal is to float as far as possible. The first kaljakellunta was held in 1997 with approximately 10 attendees, nowadays there can be even a thousand attendees. More info can be found here!