tuly

Semoga dalam sunyi, yang kita panjatkan bukan kebencian yang disembunyikan.
Semoga dalam sunyi, yang kita senandungkan bukan amarah yang memalukan.
Semoga dalam sunyi, puisi yang kita tulis adalah jelmaan doa-doa baik
Semoga dalam sunyi, tidak mati sebuah rindu yang tak pernah sampai
Semoga dalam sunyi, selalu hidup harapan yang malu-malu ingin terjadi.
Semoga dalam sunyi, semua lara mati ditempat paling rahasia.

Semoga dalam sunyi, kau masih percaya dirimu selalu hidup dalam dada seseorang, di balik degup yang meracaukan kekosongan.

anonymous asked:

tosta nuolipostauksesta tuli mieleen, mun kaveri nuolas kerran mun toisen kaverin sormea ja se toinen sano että "yäk sä koskit mun sormeen nuolella"

:D se ku toinen nuolee sun kämmentä tms on kyl oikeesti iljettävää imo

Parhaimpia asioita mitä liikunnanopettaja on sanonu

“Oot vielä nuori ja hämmentynyt etkä tiiä mistä tykkäät” -puhuimme hiihtämisestä

“Niinku näette, se on vähän niinku kuusysi asento” -kun kaks poikaa näytti miten tehdään kaksoispunnerrus

“Ottakaas pari niin aletaan paritella” -oli joku paritehtävä ja piti ottaa pari

“Noniin Muse se ois sun vuoro” -Mulla oli Muse paita päällä liikuntatunnilla

“Pallaksella paritellaan ja ylläksellä vasta yritetään” -kuuleman mukaan sanoi näin eräälle pojalle rinnakkaisluokalta

“Perkele, eihän tää edes sovi tänne” -kuulemma sanoi näin samalle pojalle rinnakkaisluokalta

“Ootkos nyt fyysisesti ja henkisesti hyvässä kunnossa” -valitan aina joka syksy yleisurheilusta niin liittyi siihen

Näin just postauksen typeristä amerikkailaisten nimistä. Siitä tuli mieleen kun mun tuttava sai esitteli sen lapsen mulle. Meri oli munki mielestä hyvin kaunis ja sopiva nimi tytölle, kunnes pikkuhiljaa tajusin että heidän sukunimensä on Lohi. Ne nimes tyttärensä meriloheks eivätkä kukaan tajunnu sitä kolmeen vuoteen ennen ku mä päätin pilata niiden elämän.

Menerka Ukuran

Usia saya akan menginjak angka 27 pada akhir tahun ini. Dan saya sering mengingat bagaimana masa-masa usia 22-25 dijalani hingga sampai di titik ini. Ada begitu banyak hal-hal yang saya syukur, dan tentu saja ada yang disesali. Tapi, setidaknya saya kini punya pandangan bahwa; apapun yang sudah terjadi, tidak perlu lagi disesali sepanjang saya sudah mengikhtiarkannya semaksimal mungkin sampai batas yang saya bisa.

Kenyataannya memang demikian. Tidak segala hal yang kita inginkan pada masa-masa life crisis akan terwujud. Dan itu jangan menjadi sesal, caranya tentu dengan memperjuangkannya terlebih dulu sampai batasnya. Bagaimana kita tahu batasnya? Ya dengan memperjuangkannya! Karena itu tidak bisa diterka, juga tidak ada panduannya. Yang bisa merasakan batas itu adalah dirimu sendiri!

Hari ini, kita sedang berjuang tertatih-tatih. Sementara kita dipaparkan pada kenyataan paling memilukan menurut saya hari ini, feeds instagram. Satu hal yang perlu kita pahami benar, bahwa ukuran kita tidak akan pernah sama dengan ukuran orang lain. Tujuan kita pun begitu.

Perjuangan kita semakin dirusak kemurniannya karena terpukau dengan apa yang tertampil di sana. Perjuangan kita semakin meresahkan karena seolah-olah tak pernah sampai, seperti apa yang kita lihat di orang lain. Tujuan kita menjadi tidak lagi murni, bahwa perjuangan itu tidak perlu ditampilkan, apalagi harus diberitakan ke seluruh penjuru dunia. Hidup kita semakin tidak tenang karena rasa syukur kita yang semakin hilang, kita sibuk membandingkan dan terkagum dengan apa yang dicapai orang lain.

Ada sebuah cerita tentang seekor katak yang berusaha memanjat pohon. Sepanjang usahanya memanjat, katak-katak yang lain meneriakinya dari bawah. Meragukannya, menghinanya, tapi ia tidak bergeming. Ia tetap memanjat.

Sampai pada akhirnya ia hampir mendekati pucuk pohon, seluruh katak yang tadinya menghinanya kini meneriakinya dengan dukungan. Bahkan kekaguman. Dan ia tetap diam saja, sampai ia berhasil sampai.

Dan satu hal yang katak-katak lain tidak tahu, ternyata katak yang memanjat itu tuli. Ia tidak mendengar cacian, juga pujian yang tadi di alamatkan kepadanya.

Kalau dalam konteks kita saat ini, sebagai generasi muda. Mungkin kita perlu untuk membutakan diri. Menutup mata kita dari dunia yang amat semu, yang setiap hari kita buka setelah bangun tidur, di kantor, di jalan, di mana pun. Kita perlu fokus pada apa yang kita perjuangkan, pada apa yang sedang kita jalani, dan pada hal-hal yang sudah kita miliki.

Kita perlu untuk membutakan diri dari dunia luar yang hingar bingar, yang memecah kesunyian kita dengan tawaran-tawaran yang semu. Kita perlu kembali menata diri, dan bahagia dengan setiap waktu dan jerih payah yang kita lakukan.

Kita tidak perlu menjadi bagian dari mereka. Hidup kita tidak perlu mereka ketahui. Kita tidak membutuhkan pengakuan dari siapapun. Kita hanya perlu mengakui diri kita sendiri, betapa berharganya kita dan apa yang sedang kita perjuangkan. Karena kelak, kebahagiaanmu bukan bergantung pada bagaimana orang memperlakukanmu, melainkan bagaimana kamu bisa memperlakukan dan menghargai dirimu sendiri.

Yogyakarta, 7 April 2017 | ©kurniawangunadi

Oliko muilla koulun seinissä/pulpeteissa piirrelty jotain legendaarisia lauseita tai kuvia? Meillä luki yläasteen äikänluokan yhdessä pulpetissa “*opettaja* on geenimanipuloitu kukkakaali” ja ulko-ovessa oli piirros ufosta jonka sisällä oli avaruusolio joka sanoi “*opettaja*, tule kotiin.” Koko yläaste ties nää lauseet, toisteli niitä kaikkialla eikä tota ulko-oven piirrosta koskaan pesty pois.

Tuli mieleen hieno ohimennen kuultu keskustelu viime kesältä ku olin rakennusfirmassa kesätöissä
  • Kustannuslaskija: (tietokoneen ääressä) Ei vittu, nyt on kyllä iha vitun järkevä kommentti täällä raportissa
  • Työmies: No?
  • Kustannuslaskija: No ku tässä sanotaan että hankittava paikalle kaivuri ja kontti jotta asiakas voi siirtää sinne irtaimistonsa
  • Työmies:
  • Kustannuslaskija: siis jollai saatanan kaivurillako se aikoo ne siirtää???
  • Molemmat: (nauraa hetken aikaa asialle)
  • Kustannuslaskija: Eiku hetkinen... tässähän lukee että kuivuri eikä kaivuri
  • Työmies: ai no nehä onki melkee sama asia
  • Kustannuslaskija: nii mitä nyt pari tonnia eroa
  • Työmies:
  • Kustannuslaskija:
  • Työmies:
  • Kustannuslaskija: Ei helvetti, mieti jos me oltais nyt oikeesti tilattu sinne joku vitun kaivuri
  • minä: (tukehtuu nauruun sivummalla)
Lettukestien kuvateksti eri some-kanavissa
  • Facebook: Tein meille iltapalaks vähä lättyjä :)
  • Instagram: Lettuja! #pancakes #goodday #foodstagram #foodgasm #lettukestit #hyväruokaparempimieli #cooking #homemade
  • Jodel: Ruokakooman ainekset 👌👌
  • Snapchat: ❤❤👍👍🥞😋
  • Tumblr: I made the most delicious finnish crepes! :)
  • Suomitumblr: Perkele ko tuli hyviä lättyjä

Kassalleni tuli keski-ikäinen pariskunta, jotka ovat kaupan vakioasiakkaita. Mies on yleensäkin kovaääninen, suulas ja kiroaa paljon. Pariskunta osti pullaa, maitoa sekä linnuille siemeniä ja pähkinöitä.

Mies: Mitenkäs perkeleessä sinä noin saatanan ison summan sait?
Minä: Ne on nuo tuommoset ylimääräset elätit kalliita (tarkoitin lintuja eväineen).

Tässä kohtaa nainen alkaa nauraa niin että vedet tippuu silmistä:

Nainen: Meinasitko miestä vai lintuja?

Itse repesin väkisinkin, mutta mies meni hiljaiseksi. Kohta mies kuitenkin itsekin nauroi.

Mies: Saatanan savolaiset, ota teistä nyt selvää!