melting-glacier

2

In the middle of the Alaskan Gulf a distinct difference in colour between two adjacent bodies of water has been noticed. The explanation would be that the fresh water of a melting glacier and the the saline water from the ocean have different densities and did not mix immediately.

Read more on these pictures by Ken Smith here

A Collection of Time-Related “WEIRDNESS” Associated with Gravity Falls

Hey guys! After this post gained some traction, I really have been sitting down and thinking about time anomalies and what they mean for Gravity Falls. As tricky as time travel business can be in a narrative, Gravity Falls has kind of taken the bull by the horns and not let go. I’m using this post as a sort of collection of these ‘time-related’ things, so as to try and formulate some more interesting theories behind it all.

SO. GRAVITY FALLS TIME RELATED THINGS. A LIST.

Keep reading

Celebrated our five years together in glacier melt waters. Three years ago, I fell in love with Tenaya Lake. If you plan a trip to Yosemite, be courageous and take a swim. It’s worth it! #Yosemite #yosemitenationalpark #tenayalake #greetoutdoors #greatoutdoors #explore #travel #livefolk #camping #anniversary #glaciermelt #greatlakes (at Tenaya Lake)

9

Pohjoissaarelta eteläsaarelle kuljetaan laivalla. Erikoinen juttu? Matka kestää reilut kolme tuntia ja merenkäynti oli melko kovaa tuulisena päivänä. Päätepisteenä oli Pictonin satama, josta jatkoyhteys bussilla Nelsonin kaupunkiin. Saavuttiin perille puoli yhdeksän aikaan ja iltaruuan jälkeen painuttiin pehkuihin, sillä herätys olisi jälleen aikaisin – seuraavana päivänä nimittäin jälleen bussin kyydissä istumista koko päivä Nelsonista Franz Josefiin. Mainittakoon, että InterCity-yhtiön bussipassi on rakennettu neuvokkaasti, sillä välimatkat eivät ole niin pitkiä kuin autossa istutuista tunneista voisi päätellä ja passi toimii nimenomaan kulutettujen tuntien mukaan. Esimerkiksi välin Nelson–Franz Josef olisi voinut ajaa noin viiteen tuntiin lyhyillä pysähdyksillä, mutta bussin kyydissä hurahti reilut kahdeksan tuntia, koska erilaisia pysähdyksiä ja ruokataukoja on ripoteltu pitkin matkaa. Eipä tuo touhu kyllä yhtään haittaa, sillä matkustaminen on mukavan leppoisaa ja maisemat hyväilevät verkkokalvoja joka paikassa.

Franz Josefin kylään tultiin sen takia, että päästäisiin katsomaan samannimistä jäätikköä. Saapumista seuraavana päivänä oli tarkoitus lähteä parinkymmenen kilometrin retkelle, mutta aamulla satoi sen verran, että päätettiin yrittää pidempää retkeä seuraavana päivänä. Odoteltiin sateen hellittämistä pari tuntia ja lähdettiin lyhyemmälle laaksokävelylle ihastelemaan vuorensolassa olevaa jäätikköä. Lyhyemmällekin tepsuttelulle tuli tosin matkaa suunnilleen 14 kilometriä, sillä jäätikön parkkialueelle (josta kaikki kävelyreitit lähtevät) oli matkaa noin viisi kilometriä ja itse reitti oli neljän kilometrin mittainen. Hyvää reeniä tulevalle päivälle. Päivä oli kokonaan harmaa, mutta kyllä vuoret värittömässä valossakin näyttivät vaikuttavilta. Aivan on erinäköistä taas tässä paikassa kuin muissa tähän saakka käydyissä. Jäätikkö on enää muisto entisestään, sillä viime vuosikymmeninä sulamista on tapahtunut hurjasti. Varovasti sen ilmastonmuutoksen kanssa.

2

From NASA Earth Observatory Image Of The Day; August 30, 2015:

Watching the Rivers Flow on Greenland

On a vast icy landscape, crisscrossed by turquoise rivers and dotted with meltwater lakes, a small cluster of camping tents popped up in late July 2015. The camp sat by a large, fast-flowing river on top of the Greenland ice sheet. Just a kilometer downstream, the river dropped into a seemingly bottomless moulin, or sinkhole, in the ice. The low rumble of the waters, the shouted instructions from scientists taking measurements, and the chop of the blades of a helicopter were all that could be heard in the frozen landscape.

The camp was Laurence C. Smith’s field research site in western Greenland. Smith, a researcher from the University of California, Los Angeles, was leading a NASA-funded team in a study of the hydrology of the ice sheet—that is, how the shifting network of streams and rivers that form during the melt season can transport water from surface of the ice to the ocean.

Greenland loses ice to the sea mainly through two processes: the shedding of icebergs from glaciers that run into the sea, and surface melt runoff. “Solid ice losses have been studied in great detail by scientists for years, but the meltwater component has received comparatively less study,” Smith said. “This is particularly true for the surface water hydrology on top of the ice sheet, which has received very little study.”

A handful of studies have mostly focused on Greenland’s massive meltwater lakes, which can disappear in a matter of hours. But Smith and his team believe that rivers sinking into holes in the ice are the main conduit for transporting water from the top of the ice sheet to the bottom. Besides contributing to sea level rise, melt water runoff also accelerates ice loss: when the water percolates through the ice sheet and reaches the rock below, it slightly lifts the ice, helping it flow faster toward the ocean.

Read the full story of NASA-funded summer research atop the Greenland ice sheet by clicking here. To learn more about NASA’s research interest in sea level rise, click here. You also can read our new Earth Observatory feature about the impact of sea level on the agency: Sea Level Rise Hits Home at NASA.

Photos and caption by Maria-José Viña, NASA Earth Science News Team. Instrument(s): Photograph