ala $ole

anonymous asked:

Pakkoruotsiin liittyen, kyllä siitä usein saattaa jopa olla haittaa. Esimerkiksi kaverit jotka eivät ole suomalaisia on jostain syystä laitettu opiskelemaan ruotsia, eivätkä he enää pysy mukana englannissa, joka olisi heille paljon hyödyllisempää 1/?

“Kenellekään ei myöskään ole lähtökohtaisesti haittaa ruotsin opiskelusta… ” - Väärin, terveisin lapsi joka olisi halunnut lukea saksaa amiksessa, mutta jonka lukkari oli täynnä pakollista ruotsia. Se on kyllä hyvä idea että ruotsikin aloitettaisiin samaan aikaan englannin kanssa, mutta millä todennäköisyydellä kahden kielen yhtäaikainen opiskelu ei ole ala-asteikäisellä pois siltä tärkeämmältä, globaalilta lingua francalta? Ja sitten taas uudelleen 5lk ja yläasteella. Sen pitäisi totta kai olla suositeltua, mutta ei mielestäni pakollista. Se saattaisi jopa kannustaa lapsia aloittamaan kielen opiskelun kun sitä ei pakolla tyrkytetä. Mutta tää onkin vain mun mielipide 

Käsittääkseni ympäri Suomea on ala-asteella voinut joissain koulussa opiskella nyt jo englannin lisäksi joitain vieraita kieliä, muun muassa saksaa, eikä sen ole katsottu olevan haitaksi englannin opiskeluksi. 

Tuo, että haluaisi sitten lukiossa lukea ja opiskella jotain muuta kieltä mutta ei pysty koska ruotsi on valitettavaa. Itsekin jätin saksan opinnot sen takia lukion kolmannella vuodella, etten olisi pystynyt opiskelemaan sitä ruotsin ja englannin kanssa yhtä aikaa. Koen, että jos olisin opiskellut ruotsia jo ala-asteelta asti, olisin voinut ihan hyvin pystyä jatkamaan saksaa vielä lukiossakin. Se on myös totta, että kielet voivat haitata tai auttaa toistensa oppimista. Tämä pitää huomioida kielten oppimisessa ja opilaiden HOPS:eissa. Emme koskaan saa sellaista systeemiä aikaan, johon kaikki heti sopivat, siksi pitää katsoa yksilön kykyjä ja tarpeita tarkemmin ja joustaa systeemissä. 

Musta ruotsi pitäisi aloittaa englantia aiemmin, koska vaikka englanti on “maailmankieli” (tämä on sitten ihan oma juttunsa onko vai eikö, joten laitan lainausmerkit) niin kuitenkin ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli. On myös oikeasti hyvin vaikeaa arvioida, että onko enemmän hyötyä englannin vai ruotsin opiskelusta. Kyllä, voi olla todennäköisempää, että englantia tarvitsee useammin kuin ruotsia, mutta elämä on sattumuksia täynnä. Joskus voi olla, että joku meistä pakkoruotsin vastustajista asuu Ruotsissa tai käy siellä töissä. Ruotsinkielen osaaminen auttanee myös norjan, tanskan ja islannin kielissä, joten siltäkin kannalta ruotsin osaaminen näin skandinaavien lähellä on ihan hyödyllinen juttu ja sitä todennäköisesti tarvitsee. 

Sneak Peek #5: Carnival Brier by J.F. Geroux, illustrated by Aïcha Wijland

A tarot reading at a carnival fuels one man’s obsession with our mysterious burlesque dancer, Miss Brier.

How much do the cards control our hero’s destiny? Can he do anything to take control of his own romance?

My final destination grew nearer, so I decided to give in and end my interlude. I could hear the music… So recognizable, it made me grin at the very thought of it. The closer I drew, the louder and clearer was the sound. I gently pushed through the crowd that gathered, careful not to rouse a hot tempered patron that may had been lurking around a corner. My gaze softened when I caught the long awaited glimpse of the rose of the carnival burlesque, Miss Brier.

Alas, I was an ol’ corinthian of sorts, but this was the one dame that would not leave my mind after the show. Her memory would follow me home and into my dreams. I couldn’t turn my head away from those frosty green eyes, or her locks of red curls. The dusting of freckles lay atop her blushed cheeks and shoulders. Always, a new corset adorned the bushel bubby for every act, each and every one I could recall. From the first dance I was witness to, where she wore the deep green bustier. ‘Twas my favorite costume for she looked like she was swimming in a sea of absinthe silk and lace.

This was a night different from the others, though. I had been working together my bravery to speak to the miss. Perhaps, bringing myself some peace of mind, so that I could keep away the regret of holding my secret. Before I knew it, applause filled the air and whistles escaped the lips of delighted partisans. This was my chance. I watched her abandon the stage and enter a tent which attached itself to the current. I pursued the dame before I could lose track of her. Surprised that I was there so suddenly, she appeared to be startled. I struggled to find words to speak to her, but there it was. “Wonderful.”

- Excerpt from Carnival Brier by J.F. Geroux, illustrated by @artofpan

If you liked this excerpt, please click here to check out our other updates on Kickstarter. Pledge if you can! Reblog if you can’t :D

Tietoa lehmästä.
Lehmä on kotieläin, mutta on niitä talojen ulkopuolellakin. Ne asuvat usein
maalla, mutta tulevat kaupunkiin kuolemaan, mutta siitä ne eivät päätä itse.
Lehmällä on seitsemän sivua, yläpuoli, alapuoli, ylempi puoli, alempi puoli,
oikea puoli, vasen puoli ja sisin puoli.
Ylemmällä puolella on pää, se on siksi, jotta sarvet voivat kiinnittyä
siihen.
Sarvet ovat sarvesta ja ne ovat vain koristuksena. Niitä ei voi liikuttaa,
mutta korvia voi. Ne ovat sarvien sivuilla.
Lehmällä on kaksi reikää pään edessä, niitä kutsutaan lehmän silmiksi.
Lehmän suuta kutsutaan turvaksi sen takia, jotta ne voivat sanoa muu…..
Alemmalla puolella on häntä ja sitä käytetään kärpästen hätistämiseen,
jotta ne eivät kulkeudu maitoon ja huku. Yläpuolella, oikealla puolella ja
vasemmalla puolella on vain tukkaa. Sitä kutsutaan lehmän tukaksi ja se on
aina samanvärinen kuin lehmäkin.
Lehmän väri on kirjava.
Alin puoli on tärkein, koska siellä heiluvat maidot. Kun meijeristi
avaa kraanan, maito juoksee ulos. Kun maitoa heilutetaan, siitä tulee
hapanta, mutta miten se tapahtuu, en ole vielä oppinut.
Lehmällä on neljä jalkaa, niitä kutsutaan sorkkaraudoiksi ja niitä
voi käyttää myös naulojen vetämiseen. Lehmä ei syö hyvin paljon, mutta kun
se syö paljon, silloin se syö aina kaksi kertaa päivässä. Lihavat lehmät
antavat maitoa, mutta kun lehmällä on vatsa kipeä, se antaa juustoa.
Juustossa on reikiä, mutta miten ne tekevät juustoon reikiä, sitä minä en
vielä ole oppinut.
Lehmällä on hyvä hajuaisti, voimme haistaa lehmät kaukaa. Lehmän lapsia
kutsutaan vasikoiksi. Vasikoiden isä on sonni, kuten myös lehmän mies.
Sonni ei anna maitoa, joten sen takia se ei ole nisäkäs.
Niitä, jotka hakevat lehmät, kun ne tulevat vanhoiksi, kutsutaan
lehmänvangitsijoiksi.
Ne istuvat usein auton edessä.
Niin lehmät lahdataan, maito laitetaan tetroihin ja me ostamme maidon
kaupasta.
Lehmän neljä jalkaa lähetetään puusepälle, sitä kutsutaan uusiokäytöksi.
Kuten huomaatte, lehmä on erittäin hyödyllinen eläin ja tämän vuoksi
minä pidän lehmistä valtavasti.