Pekka Haavisto: Sosiaalisen median valinta
“Pekka Haavisto ei koskaan nuku, hän vain siirtyy energiansäästötilaan”
Mikäli arvioi ehdokkaiden sosiaalisen median preesenssiä niin Pekka Haaviston tukijoukot vievät kyllä voiton. Hauskaa ironiaa eikä mitään Pahvi-Sauli-urpoilua. Vai mitä sanotte näistä ralleista?
Myös PekkaFacts -kanava on seuraamisen arvoinen.
Nämä ovat hyviä esimerkkejä siitä, että kun perusasiat ovat kunnossa niin voi myös vähän pitää hauskaakin.
OYY bloggaa!
Ylioppilaskuntalaiset ovat ottaneet tumblr-blogit omikseen. Blogien valtava määrä on aihuttanut ihan perustellusti hämmennystä: Mitä blogia seurata? Miksi yhden sijaan monta? Miten näistä kaikista pysyy kärryillä? Nyt yritän hieman valaista uutta virinnyttä bloggausinnostusta.
OYY:lla on yksi yleisiin ylioppilaskunta-asioihin keskittynyt blogi OYYeah! eli juurikin tämä, jota olet parhaillaan lukemassa. Tämän blogin kirjoittamiseen osallistuvat kaikki ylioppilaskunnan toimijat. Lisäksi blogiin linkitetään milloin kenenkin yksityisiä blogikirjoituksia.
Yleiseen ja yhteiseen blogiin kirjoittamisen kynnys on kuitenkin usein korkea. Mikä on ylioppilaskunta-asiaa? On huomattu, että omasta erityisosaamisalueesta on helpompi kirjoittaa. Jakaantumisessa erityisiin aihealueisiin ja kiinnostuksen kohteisiin on myös ajateltu blogien lukijoita. Nyt meillä on kiinnostuneille tarjolla ikkunoita ylioppilaskuntaan esimerkiksi viestinnän, puheenjohtajan arjen tai koulutuspolitiikan näkökulmasta. Näistä yleistajuisimpia ja laajimmin jäsenistöä koskettavia kirjoituksia julkaistaan myös OYYeah! –blogissa niin kutsuttuina rebloggauksina.
OYY:n bloggaajia:
Veera Adolfsen: Viesti ja vimma - Punaisen langan pätkiä OYY:n viestintä- ja kulttuurivastaavan jännittävästä järjestövuodesta, ehkä myös elämästä. maitokahvi.tumblr.com
Ainokaisa Manninen: Kahvia ja koulutuspolitiikkaa - Neljännen vuoden tuotantotalouden opiskelija kertoo kuulumisistaan Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsenenä, johon kuuluu paljon kahvia ja koulutuspolitiikkaa ja vähän muutakin.
ainokaisa-oyy.tumblr.com
Eero Manninen: Eeron OYY - Näkemyksiäni ylioppilaskunnasta ja elämästä yleensä.
kaswiz.tumblr.com
Niina Meskus: Viestintä epäonnistuu aina? - OYY:n viestintäsihteeri arvioi ja avaa viestinnän ylä- ja alamäkiä edunvalvontatyön näkökulmasta.
oyyviestinta.tumblr.com
Henna Rannanpää: Alteration Inn – Henna’s thoughts throughout her year in the ever changing student union and about life in general too.
alterationinn.tumblr.com
Annakaisa Tikkinen: Kopokaista - Oulun yliopiston ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen sihteeri purkaa sydäntään ja fiilistelee seikkailujaan koulutuspolitiikan jännittävässä maailmassa. Tervetuloa mukaan kopomatkalle!
annakaista.tumblr.com
Olemme myös panostaneet yleisesti siihen, että ylioppilaskuntalaisia voi halutessaan seurata erilaisissa sosiaalisen median sovelluksissa. Jokaisesta toimijasta on kirjoitettu lyhyt kuvaus nettisivuille ja sovellukset, joissa heitä voi seurata. Esittelyt ja some-sovellukset kannattaa käydä katsomassa osoitteista www.oyy.fi/hallitus-2012 ja www.oyy.fi/henkilokunta.
Tumblr-blogialusta on vähän kuin Twitterin ja blogin fuusio. Jokainen voi luoda itselleen tumblr-tilin ja seurata niitä blogeja, joita haluaa ja ehkä jopa kirjoittaa omaansa. Kaikki oyyläisten blogit voi myös tilata RSS-syötteenä omiin syötteiden lukijoihin.
Pyrimme tarjoamaan mahdollisimman laajasti tietoa ylioppilaskunnan toiminnasta ja osallistumaan keskusteluun opiskelijan hyvästä elämästä. Nämä blogit ovat kirjoittajiensa näköisiä. Kommentoikaa kirjoituksia ja osallistukaa keskusteluun.
Terveisin,
Niina Meskus, viestintäsihteeri
Kirja yhteisökirjoittamisesta
“Kerro minulle… ja unohdan.
Näytä minulle… ja muistan.
Ota minut mukaan… ja ymmärrän.”
- Kungfutse
Anne Gentlen kirja Conversation and Community: The Social Web for Documentation on julkaistu jo vuonna 2009, mutta se on FLOSS Manuals -projektin kannalta luultavasti ainoa relevantti teknistä kirjoittamista käsittelevä kirja, joka on Kindleeni päätynyt. Kirja ei tunnu vanhentuneen parissa vuodessa, vaikka sen käsittelemät ilmiöt kehittyvät todella nopeasti.
Anne Gentle on tekninen kirjoittaja, joka pitää Just Write Click -blogia ja on aktiivinen englanninkielisen FLOSS Manualsin puolella. Conversation and Community perustuu Gentlen kokemuksiin FLOSS Manualsissa ja muissa dokumentaatioprojekteissa ja käsittelee wikejä ja sosiaalista mediaa ammattimaisen teknisen kirjoittajan näkökulmasta.
Loppukäyttäjät eivät välttämättä välitä dokumentaation kirjoittajan ammattitaidosta tai ohjeiden virallisuuden asteesta, vaan etsivät Googlen avulla toimivia ohjeita verkosta. Niinpä käyttäjän kannalta toimivaa dokumentaatiota voivat olla ohjelmistoprojektin virallisten julkaisujen lisäksi keskustelupalstat, wikit, blogit tai postilistat. Lisäksi informaatioähkystä muutenkin kärsivät käyttäjät tahtovat tiedon helposti ja heti.
Paras dokumentaatio perustuu Gentlen mukaan käyttäjien kysymyksiin ja kirjoittamisprojekti kannattaa aloittaa usein kysytyt kysymykset -listasta. Hakukoneoptimoinnista on tullut olennainen dokumentaatiossa tarvittava taito, koska käyttäjät esittävät kysymyksensä ensin hakukoneelle. Gentle opastaa kirjoittajia myös vastaamaan lukijoilleen suoraan käyttäen erilaisia verkon mahdollistamia viestintätyökaluja.
Teknisten keskustelupalstojen osallistujat eivät yleensä ajattele kirjoittavansa dokumentaatiota, vaikka kirjoittavatkin käyttöohjeita näppäimistö rutisten. Tästä ei ole pitkää matkaa yhteisöllisen wikin editoimiseen. Wikin perustaminen ei kuitenkaan takaa yhteisön muodostumista sen ympärille.
Gentle opastaa dokumentoijia rakentamaan yhteisön neljässä vaiheessa. Ensin tulisi kuunnella käyttäjien juttuja verkossa. Toisessa vaiheessa tulee osallistua käyttäjien keskusteluihin. Kolmas vaihe on jakaa sisältöä verkossa. Neljännessä vaiheessa tämä sisältö tarjotaan vuorovaikutuksen ja muokkaamisen mahdollistavalla alustalla.
Dokumentaatiowikien tekijät päätyvät teknisen kirjoittamisen lisäksi toimimaan myös yhteisöjen ylläpitäjinä, jotka joutuvat perehtymään myös erilaisten flame war -tyyppisten ilmiöiden ongelmakenttään.
Kirjassa esitellään myös FLOSS Manualsin käyttämä yhteisöllisen kirjoittamisen booksprint-menetelmä, jossa pyritään saamaan aikaan kokonainen kirja lyhyessä ajassa. Englanninkielisellä puolella pidetään tosin yleensä muutaman päivän extreme-kirjapyrähdyksiä, joissa kirjoittajat kokoontuvat yhteen huoneeseen ja keskittyvät vain yhteen asiaan, kun taas suomenkielisellä puolella olemme yleensä pitäneet hitaampia ja pidempiä booksprinttejä, joissa istuntoja on vain muutama ja suurin osa kirjoittamisesta tehdään verkossa.
Gentlen ammattimaisen teknisen kirjoittamisen näkökulma aiheuttaa välillä jonkin verran hämmennystä. Hänen mukaansa esimerkiksi wikiin on välttämätöntä luoda tyyliopas, vaikka FLOSS Manualsin postilistalla käydyssä väittelyssä monet keskustelijat näkivät pakollisen tyylioppaan vain nostavan vapaaehtoisten kirjoittajien osallistumiskynnystä ja tukahduttavan luovuutta. Käyttäväthän yhtiöt tyylioppaita paljolti juuri estääkseen kirjoittajien oman tyylin näkymisen julkaistuissa tuotteissa. Eri kirjoittajien omien tyylien sijasta lopputulokseksi tulee standardimallista ja minimalistista tekstiä.
Kirjan parin vuoden ikä näkyy ainoastaan siitä, että FLOSS Manualsin uutta Booki-julkaisualustaa ei käsitellä lainkaan. Booki on suunniteltu mahdollistamaan valmiiden tiedostojen tuottaminen lukulaitetta tai painoa varten napinpainalluksella. Lisäksi siihen on FLOSS Manualsin kokemuksien perusteella lisätty yhteistyötä helpottavia sosiaalisen median ominaisuuksia.
Conversation and Community käsittelee tietysti juuri sitä aihepiiriä, jota olen itse viime aikoina paljon harrastanut, mutta sen pitäisi kiinnostaa kaikkia dokumentaatiowikien harrastajia.
Sosiaalisen median etsikkoaika pitäisi olla jo ohi?
Unlike all other content in this blog, we publish this entry in Finnish. This is a rant concerning global issues, but from local perspective and experience, meant for Finnish audience.
Kaikessa koruttomuudessaan ja virheistään huolimatta, allekirjoittaneen tekemä lyhyt ja tarkoituksella provosoiva esitys slidesharessa ”Kuinka menestyä Facebookissa yrityksenä – raadollinen totuus” on kerännyt paljon kommentteja ja keskustelua sosiaalisen median nykytilasta. Moni on jakanut mielipiteeni sosiaalisen median ylihypetyksestä yritysten kanavana, mutta toki myös toisenlaista palautetta on tullut. Koska tämä aihe näyttää ihmisiä kiinnostavan ja puhuttavan, niin päätin kirjoittaa asiasta hieman laajemmin ja enemmän perustellen. Edelleenkin tyylilajini on tarkoituksella kriittinen ja pyrkimykseni ei ole hyökätä ketään tai kenenkään liiketoimintaa vastaan tai loukata kenenkään mielipiteitä tai oppeja. Yksinkertaista totuutta ei ole olemassa ja kukaan ei tiedä mihin tämä maailma on matkalla, mutta sitä voidaan ohjailla ja kehittää vain kyseenalaistamalla nykytilanne. ”Fail fast” on monen hokema yrittäjyyden perusoppi: tunnustamalla, että olimme luultavasti väärässä, voimme keskittyä kehittämään jotain uutta ja ehkä toimivaa.
Disclaimer: Tämä paatostelu koskee vain ja ainoastaan 90% yrityksistä. Tämä ei koske isoja kuluttajabrändejä tai –yrityksiä, heillä on ihan eri lähtökohdat sosiaalisen median hyödyntämiseen. Tämä ei koske myöskään B2B yrityksiä, mukaan lukien sosiaalisen median konsultit itse. Pois voidaan myös laskea erilaiset faneista elävät yhteisöt, artistit, seurat ja mediat. Tämä teksti edustaa puhtaasti vain allekirjoittaneen omia mielipiteitä, ei välttämättä yrityksemme yleistä kantaa tai muun henkilökuntamme mietteitä.
Some markkinoinnin nykypäivää: ”If you build it, he (they) will come”
Tämä oli lause, jonka Kevin Costnerin esittämä maanviljelijä kuuli päässään elokuvassa “Field of dreams” ja alkoi rakentamaan pellolleen isoa baseball kenttää. Ihmiset pitivät häntä hulluna ja teko veikin hänet taloudellisiin ongelmiin, ennen kuin lopulta kuolleet baseball pelaajat tulivat ja alkoivat pelata kentällä, tuoden myös oletetun taloudellisen hyödyn sijoitukselle (eli liikemieskielessä ROI – return on investment). Tällä hetkellä tämän tyyppisiä lupauksia kuulee kymmenissä ja sadoissa sosiaalista mediaa koskevissa keskusteluissa, koulutuksissa ja ohjeistuksissa. Sosiaalinen media on mystifioitu samalla tavalla kuin tämä elokuvan absurdi sanoma – tule sosiaalisen median ihmemaailmaan ja he (=asiakkaat?) tulevat. Kenelläkään ei tunnu olevan perusteltua näyttöä SoMen hyödyistä pk-yrityksille, mutta siltikin jokaisen yrityksen on pakko olla sosiaalisessa mediassa, sillä ”siellä ovat myös asiakkaasi ja kilpailijasi”. Jos tätä rohkenee yrittäjänä (tai toisena konsulttina) epäillä, niin toki on kehitetty paljon kiistämättömiä perusteita, joilla epäilijä hiljennetään (näiden käyttämiseen olen sortunut itsekin):
- Facebookissa on jo kaksi miljoonaa suomalaista, joten yritys ei voi olla ulkona. Suomennos: Tiedossa on paljon uusia asiakkaita ja täpäkkää! (antaa ihmisten kuvitella, että nämä 2 miljoonaa olisivat jotenkin helpommin saavutettavissa Facebookissa kuin muualla netissä tai perinteisessä mediassa).
- Sosiaalista mediaa ei voi mitata perinteisin mittarein (=tulos), vaan se on asiakkaiden kohtaamista ja palvelua verkossa. Suomennos: oletko niin pöljä, tietämätön ja ulkona nykypäivästä, että ajattelet vain sitä tulosta ja tehtyjen investointien mittaamista rahassa? Katso vaikka tämä video ja naura kuinka tyhmiä tällaiset johtajat ovat.
- On olemassa vaikka kuinka paljon esimerkkejä, joissa some on tuonut valtavia näyttöjä, nostanut brändiä ja tuonut lisää myyntiä. Katso vaikka miten Old Spice man valloitti twitterin tai Ikean luova kuvien tagaus kampanja keräsi satoja tuhansia faneja. Luovuutta kehiin! Suomennus: Kyllä sosiaalinen media toimii, sinä olet vain niin rajoittunut ja huono markkinoija kun et osaa sitä oikein hyödyntää. Kannattaisiko jättää homma fiksummille, eikä kyseenalaistaa ihan selviä juttuja jotka on jo monta kertaa todistettu?
- Ei sen edes tarvitse toimia, sillä koko murros on vasta alussa ja nyt jaetaan niitä ykkössijoja tulevaisuuden olympialaisissa. Kyllä ne voitot tulevat sitten tulevaisuudessa, kun jaksaa vain uskoa. Suomennus: Haluatko olla edelläkävijä vai perässähiihtäjä? Otatko riskin, että kaverit ja kilpailijat kerää tulevaisuudessa ne isot rahat ja sinä jäät nuolemaan näppejäsi? (hysh, eihän muistuteta ketään 2000 luvun alun osakebuumista kun samat kaverit jonotti kilpaa Soneran osakkeita tuulipuvuissaan…)
Sosiaalista mediaa on siis hyvin vaikea kritisoida tulematta leimatuksi tyhmäksi ja ajastaan jäljessä olevaksi. Ovatko PK-yrittäjät nykypäivänä näitä elokuvan maanviljelijöitä, joille luvataan maa taivaalta ja nyhdetään samalla rahat ja aika pois? Jahdataanko me kummituksia, joita ei oikeasti ole olemassa? Internet bisneksessä on kirjoittamaton sääntö: mikäli liiketoimintaideasi ei lennä 9kk aikana, se on väärä ja sinun tulee dumpata se ja valita uusi. Facebook avasi sivunsa yrityksille loppuvuodesta 2008 = 3,5 vuotta sitten. Eikö meillä pitäisi olla jo tiedossa kuinka liiketoiminta Facebookissa toimii ja kuinka yritysten kannattaa siellä toimia? Siltikin me myydään edelleen tätä mystistä sanomaa ja lupausta hyödyistä, joita monikaan ei ole pystynyt lunastamaan.
Yleisiä harhaluuloja Facebook markkinoinnista osa 1: mitä kuluttaja hakee Facebookista
Toinen asia, joka allekirjoittanutta nyppii tämän turhan kritiikittömän SoMe pauhun lisäksi, on hyvin kohdentamaton ja jäsentämätön informaatio, jolla markkinoidaan omaa osaamista. Siinä missä sosiaalisen median ammattilaisille ja tutkijoille tämä tieto voi olla hyvin tärkeää, suurelle massalle yrittäjiä pitäisi olla ihan yksi lysti mitä keskiverto jenkki hakee Facebookista tai kuinka Facebookin Edgerank toimii. Ai miksi? Koska yrittäjää pitäisi kiinnostaa vain ja ainoastaan mitä suomalainen, hänen kohderyhmään kuuluva henkilö hakee hänentyyppisiltä yrityksiltä Facebookissa jaa kuinka näihin tarpeisiin voi konkreettisesti vastata ja hyötyä. Liian usein kuulee myös puhuttavan pelkästään sosiaalisen median psykologiasta, miksi ihmiset haluavat verkottautua tai kommunikoida keskenään. Tällä ei ole yhtään mitään tekemistä sen kanssa, miten he haluavat kommunikoida yritysten kanssa. Vai pitääkö meidän kaikkien tietää myös kuinka kuinka tekstinkäsittelyohjelma pyörittelee bittejä kirjoittaaksemme blogia? Turha tieto ja vastauksen etsiminen vääriin kysymyksiin vain sekoittaa mieltä ja vie huomion olennaisesta. Toisaalta suurin osa nykyisistä tutkimuksista ei rajaa yrityksen tyyppiä -> suurin osa nykyisestä tiedosta koskee suuria yrityksiä ja brändejä tai jopa asiantuntija/b2b yrityksiä. Jos sosiaalisen median konsultti heittää asiakkailleen Facebook kyselyn mitä SoMe:sta haetaan, eikö ole luonnollista että kyselyyn vastaa aika homogeeninen porukka hänen asiakkaitaan? Tästä syystä tuloksissa ylikorostuu tiedonhaku, kommunikointi ja mielipiteiden vaihto. Kuinka monen parturikampaajan sivulla olet nähnyt keskustelua tukanleikkuun tekniikoista? Kuulutankin kaikilta alan yrityksiltä nykyistä kohdennetumpaa koulutusta, ohjeistusta ja esimerkkejä. Mielestäni yksi syy huonolle menestykselle Facebookissa on se, että yritykset noudattavat ohjeistuksia, jotka eivät sovellu heille ollenkaan.
Miksi siis kuluttajat tykkäävät pk-yrityksen sivuista Facebookissa?
Tämä on kysymys, johon tuntuu olevan todella vaikea löytää vastausta. Minun oma arvaukseni asiasta perustuu täysin omaan kokemukseeni seurattuani pari vuotta useita kymmeniä lempiyrityksiäni ja varsinkin noin 150:ä meidän Facebook-verkkokauppa asiakasta. Asiakkaidemme kanssa olemme tehneet vaikka minkälaisia kampanjoita ja näen joka päivä mitä he kommunikoivat omille seuraajilleen ja kuinka se realisoituu kävijöinä ja myyntinä. Asiakkainamme on sekä palvelu-yrityksiä, että perinteisiä verkkokauppiaita, joten uskon että se on kattava läpileikkaus suomen PK-kentästä.
Minun TOP-3 syyt, miksi kuluttaja seuraa pk-yritystä:
- Tukeminen. Fani on yrittäjän tai henkilökunnan henkilökohtainen ystävä tai kanta-asiakas. Olemalla fanisi hän näyttää tukensa joko henkilökohtaisesti sinua tai yritystäsi kohtaan. Arvaisin, että ekasta 200 fanista näitä on 75%.
- Taloudellinen etu. Fani haluaa sinulta hyviä tarjouksia, ilmaisia tuotteita tai jotain spesiaalia. Suurin osa kilpailuista tulleista faneista kuuluu tähän kategoriaan. Näiden osuus 200-> faneista reilusti yli puolet.
- Aito Fani. Tämä henkilö on aito fanisi, koska tykkää tuotteistasi tai palveluistasi. Hän diggaa uusista tuotteistasi ja jakaa niitä mielellään, oli ne tarjouksessa tai ei. Näiden osuus 200-> faneista ehkä noin kolmannes, riippuen hyvin paljon yrityksestä ja käytetyistä markkinointitavoista/kilpailuista.
Lopuilla fanityypeistä ei oman kokemuksen mukaan ole tilastollista merkitystä kun puhutaan pk-yrityksistä.
Vaikka tuossa yllä kritisoinkin olemassa olevien tutkimusten tarkkuutta, tämä yksi ExactTargetin 2010 tekemä tutkimus on sellainen, minkä koen vastaavan hyvin omia kokemuksia. Jos tästä nostaa huomioita, niin jo minun mainitsemieni kohderyhmien lisäksi moni tykkää hauskoista jutuista ja viihteestä – ilmiö joka korostuu joidenkin yritysten kohdalla (seuratkaapa vaikka Elvaria). Tiedonhaku ja interaktio on syynä vain 13 prosentilla faneista, oman kokemukseni mukaan tämä on jopa yliarvioitu.
Yleisiä harhaluuloja Facebook markkinoinnista osa 2: mitä faneille tulisi tarjota Facebookissa
Edellisestä kysymyksestä päästäänkin sitten luonnollisesti siihen, mitä yrityksen tulisi tarjota faneilleen Facebookissa. Voitte varmasti arvata jo vastauksen edellisen kappaleen perusteella, mutta kerrataanpa ensin hieman oppeja, jotka eivät välttämättä osu ihan maaliin. Tässä minun top-3 virhekäsitykset-lista:
- Facebook ei ole oikea kanava puskea kaupallista viestiä, vaan virittää asiakkaan kanssa merkityksellistä viestintää ja koettaa saada hänet osallistumaan keskusteluun. Tulos: seinä täynnä tyhjänpäiväisiä kysymyksiä, joihin kukaan ei vastaa (kun ei kiinnosta). Jokaperjantaisia ”hyvää viikonloppu” päivityksiä, jotka saavat ne muutamat fanitkin piilottamaan päivitykset seinältään. Pari ystävän kanssa käytyä ”ammattimaista” keskustelua, jotka lähinnä herättävät myötähäpeää. Miksi: lue edellinen kappale, suurinta osaa ei vaan kiinnosta. Turha puskea viestiä, jota kukaan ei halua lukea. Nämä viestit toimivat vain kun sinulla on tarpeeksi suuri yhteisö (>5000 fania?), jolloin voit odottaa että joukossa on kymmenkunta viestiin vastaavaa, jotka voivat tehdä siitä mielenkiintoisen.
- Facebook on hyvä kanava asiakaspalveluun ja omien tuotteiden/palveluiden kehittämiseen. Tulos: Seinälläsi paljon omia kirjoittamiasi palaute kyselyitä, joissa on pari tykkääjää ja ei yhtään vastausta. Edelleen suurin osa kyselyistä tulee sähköpostiisi. Miksi: Ihmiset eivät tykkää käsitellä omia asioita julkisesti ja Facebook viesti koetaan liian oudoksi. Facebookissa on aivan liian paljon vastaamattomia asiakaspalautteita, että kukaan kokisi sitä hyväksi keinoksi saada viesti perille. Sähköposti tai puhelin on paljon tutumpi tapa ottaa yhteyttä asiakaspalveluun: viesti, johon voi odottaa myös vastausta. Mitä tulee palveluitesi kehittämiseen, niin harvaa oikeasti kiinnostaa niin kauan kuin homma pelaa edes jotenkin. Ja kun ei pelaa, niin moni muu kanava on tehokkaampi valittaa ja pilata maineesi kuin sinun oma Facebook sivu, jota voit moderoida. Tässäkin tapauksessa iso yhteisö auttaa asiaa.
- Luomalla uuden nettiviraalin saat huiman määrän lisänäkyvyyttä ja suosiota. Tulos: Teetät upean viraalivideon (=mukahauska yritysesittely jossain kivennokassa yhdellä jalalla seisoen kuvattuna, jossa joku paikallinen Jope heittää huonon hokeman) jollain mainostoimistolla, jonka jaat Facebookissa ja Youtubessa. Saat yhteensä 50-100 katsojaa, joista suurin osa sinun itsesi ja mainostoimiston katsomisia. Miksi: Viraaleita ei tehdä, ne syntyvät. Varsinkin pienellä yrityksellä on mahdotonta saada sellainen yleisö mainokselleen, että kukaan kiinnostuisi (ellei pääse Conanin ohjelmaan kuten Salli-satulatuoli). Video on hyvä markkinointikeino brändeille, mutta pienillä yrityksillä näkee harvoin asiaansa ajavia videoita – ja eivät nekään ole viraaleita.
Ja heti perään lista parhaiten toimivista päivityksistä:
- Kilpailu tai arvonta. Ylivoimaisesti tehokkain viesti, josta tykätään ja jaetaan (jos on syytä).
- Tarjous, mielellään juuri faneille suunnattu. Tee postaus aina kuvana, koska se erottuu parhaiten seinältä.
- Uusi tuote/tuotteita. Kuva toimii tässäkin paremmin kuin teksti.
- Tiedote, joka koskee yritystäsi ja auttaa asiakkaitasi (vaikkapa että ollaan poikkeuksellisesti kiinni lauantaina)
- Muu palveluusi tai alaan liittyvä uutinen tai linkki, joka voisi kiinnostaa asiakkaitasi.
Nämä ovat ne, millä suurin osa Facebookissa menestyneistä yrityksistä porskuttaa eteenpäin. Toki poikkeuksiakin on, niistä enemmän myöhemmin. Miksi nämä toimivat ja nuo ”fiksummat” keinot eivät? Miksi edelleen näkee monenlaisia yrityksiä tehdä turhan monimutkaista markkinointia, joka ei tunnu purevan kehenkään? Suurin syy lienee, että me yrittäjät ja markkinoinnin alan ihmiset teemme kampanjoita itsellemme ja unohdamme että poikkeamme monella tavalla siitä suuresta massasta, joka meidän tulisi tavoittaa. Me olemme enimmäkseen korkeakoulutettuja ja sekä työpaikoillamme, että ystäväpiirissämme keskustelemme pitkälti samanhenkisten ihmisten kanssa. Peruskoulun yläaste ja armeija on monen elämässä viimeinen paikka, jossa näkee koko yhteiskunnan kirjon kaikessa värikkyydessään ja raadollisuudessaan. Eli vinkki ”kuuntele itseäsi millainen palvelu tai viestintä toimisi sinuun kuluttajana?” on harhaanjohtava, mikäli et halua tehdä markkinointia pelkästään yhdelle ryhmälle. Itse olin aluksi innoissani esimerkiksi Google+:sta ja sen ominaisuuksista, mutta pelkästään kysymällä mielipidettä teini-ikäisiltä lapsiltani oli helppo ennustaa sen kohtalo. Tosiasia on, että se yleisö jota tavoittelette on aika yksinkertaista jengiä yksinkertaisine tarpeineen. Ei heitä tarvitse haastaa älyllisesti, riittää kun tuotatte heille jotain yksinkertaista arvoa: 1) taloudellista tai sosiaalista etua 2) viihdettä tai jännitystä 3) keinoa päteä/kukkoilla/haastaa. Näistä arvoista numero 1 on yrityksille se helpoin, muissa joutuu näkemään vaivaa. Unohtakaa ne jalot ”itsensä ilmaisu ja toteuttaminen” ja ”(ideaali)persoonan korostaminen” tarpeet, ne on vain brassailevia termejä tuolle numero 3:lle ja yrityksellä on hyvin harvoin keinoja vastata niihin (suomi24 toimii paljon paremmin).
Mikä siinä mättää ja miksi?
Vaikka kuinka yrittäisi laittaa epäonnistumisien syyt muiden niskaan, niin todellinen vika on kuitenkin Facebookissa itsessään. Se on suunniteltu ihmisten välistä kommunikaatiota ajatellen, ei yritysten tai mainostajien. Mielestäni itse alustassa on vielä vakavia puutteita, jotka estävät yrityksiä menestymästä hankkeissaan. En ole ollenkaan varma tuleeko Facebook ikinä lunastamaan kaikkia suuria odotuksia, mutta seuraavassa minun näkökulmasta suurimmat syyt nykytilanteeseen:
- Yritykset eivät löydy Facebookista. Facebookin hakutoiminto on aivan tajuttoman surkea! Käytännössä se on vain henkilöhaku-toiminto, muussa käytössä se ei toimi pätkääkään. Tämä tarkoittaa sitä, että kukaan käyttäjä ei tule löytämään yritystäsi hakemalla palvelua tai tuotetta Facebookissa, vaan sinun tulee edelleen hoitaa tämä hakukone-optimoinnilla ja yrittää ohjata käyttäjä Facebook sivullesi omalta kotisivultasi. Jopa yrityksen nimellä hakeminen toimii vähän miten sattuu. Huhu kertoo, että Facebook olisi tätä jo työstämässä, mutta sitä ennen Facebookista ei ikinä tule kotisivun korvaajaa.
- Facebook on kieltänyt kaikki tehokkaat markkinointikeinot – vaihtoehdot rajallisia. Noniin, nyt päästiin sivuamaan niitä kiisteltyjä ”tykkää ja jaa” kampanjoita! Palaan näihin tarkemmin seuraavassa postauksessani, mutta totean tässä, että ne ovat toistaiseksi ainoa tehokkaaksi todettu keino tehdä Facebook markkinointia. En puhu nyt kilpailuista itsessään (niitä on helppo tehdä laillisestikin), vaan keinon levittää niitä tehokkaaasti Facebookin omin keinoin. Ihmiset ovat sokeita mainoksille ja ainoa tapa tavoittaa heidät on heidän oma uutisseinä. Näiden kieltäminen on ihan ymmärrettävää Facebookilta, sillä he haluavat vähentää spammia ja tuoda mainostajia maksullisiin palveluihin. Siltikin he ottivat pois sen ainoan toimivan keinon hankkia faneja, joista innostuivat sekä kuluttajat, että yritykset.
- Facebook on ensisijaisesti yksityiseen kommunikointiin käytetty työkalu. Aika moni sosiaalisen median ohjeistus yrityksille perustuu tähän faktaan: ”ihmiset eivät tule Facebookiin luottokortti kädessä, vaan viihtymään ja kommunikoimaan ystäviensä kanssa”. Toisin kuin ehkä luulitte, olen täsmälleen samaa mieltä – Facebookissa yritykset ovat pienessä sivuosassa. Facebook on ensisijaisesti keino pitää yhteyttä ystäviin (ja tyydyttää uteliaisuutta) ja yritysten on ihan turha kuvitella että heillä olisi isompi merkitys tässä. Sosiaalinen media ei ole tuote, se on yhtä kuin ihmiset ja kontaktit. Siltikään yritysten ei tulisi pohtia omaa läsnäoloa sosiaalisessa mediassa tältä kannalta, vaan hyväksyä se, että enimmäkseen ihmiset tulevat Facebookiin muista syistä kuin heidän takia. Parempi lähtökohta onkin miettiä ja tutkia millä keinoin tästä ajasta saadaan edes murto-osa itselle ja nimenomaan yritysten näkökulmasta, on haihattelua rinnastaa itsensä käyttäjän omiin ystäviin ja kuvitella että kommunikointi tapahtuu samoista syistä.
Katsokaa myös aikaisempi kirjoitukseni Facebook verkkokaupan haasteista, siinä sivutaan näitä samoja asioita hieman tarkemmin.
Yhteenveto
Kaikkien näiden purnauksien jälkeen kysymys: kannattaako yrityksen tulla Facebookiin? Vastaus on Kyllä, mutta heidän pitää löytää oikea taso ja panostukset, jotka korvaavat niihin käytetyn rahan ja ajan. Kaikkien ei missään nimessä kannata panostaa Facebookiin kahta minuuttia enempää ja meidän ammattilaisten pitäisi pystyä tämä heille kertoa (vaikka jäävätkin sitten rahastamatta). Seuraavassa osassa tätä sarjaa kerron omat kokemukseni ja mielipiteeni siitä, kuinka yritys saa Facebookista maksimaalisen hyödyn konkreettisilla esimerkeillä höystettynä. Vertailen myös eri markkinointi ja fanien hankinta keinojen tehoja ja kerron fanien määrän (ja laadun) merkityksestä aitoihin hyötyihin. Eli jos haluat tietää mikä oikeasti toimii Facebookissa, seuraa tätä blogia ja twitteriäni @pavuorio. Toivotan tervetulleeksi myös kaiken keskustelun ja vastaväitteet, sillä se jos mikä auttaa meitä kaivamaan oikean totuuden esille. Nykyinen kritiikitön ”yhden puolueen politiikka” ei aja koko kansan etua. Keskustella voi täällä meidän blogissa, Facebook sivulla tai twitterissä.
Kiitos ja anteeksi,
Pasi Vuorio
Miten yrityksesi tekee tulosta verkossa?
Internetissä vietetään entistä enemmän aikaa ja nettiin mennään etsimään, oppimaan ja ostamaan. Pelejä pelataan verkossa ja verkostoja syntyy sosiaalisessa mediassa. Verkossa myös valmistellaan ostopäätöksiä ja tehdään kauppaa. Pysyäkseen kilpailukykyisinä yritysten on otettava tämä huomioon ja rakennettava Onlinemarkkinointi tasolle, mikä palvelee heidän nykyisiä ja tulevia asiakkaitaan.
Kysynnän herättäminen
Jos yritys haluaa menestyä Onlinemarkkinoinnissa yrityksen kotisivujen on löydyttävä verkosta. Näkyvyyyttä voidaan optimoida, kehittää ja parantaa. Yritys voi investoida parempaan kohdistukseen hakusanamainonnalla tai ostaa kävijöitä kotisivuille ja kampanjoihin bannerimainonnalla. Sosiaalinen media on myös käytetty tapa rakentaa polkuja yritysten palveluihin.
Moni yritys mittaa kehitystä, menestystä ja kiinnostuksen kohteita webanalytiikan avulla. Kun tämä perusta on kunnossa – kysynnän herättäminen Onlinemarkkinoinnin keinoin vasta alkaa.
Verkkomarkkinoinista myyntiin
Konversio tarkoittaa sananmukaisesti ”kääntymistä toiseen uskoon”. Onlinemarkkinoinnissa kuitenkin riittää ostotapahtuma verkkokaupassa, videon katsomista edeltävä yhteystietojen antaminen, kilpailuun osallistuminen , tapahtumaan ilmoittautuminen, sähköpostin avaaminen tai sähköisten palvelujen käyttäminen. Konversiolla on monta muotoa, mutta tärkeintä on mitattavuus ja se, että tunnistetaan käyttäjät sekä parhaiten toimivat asiakaslähteet. Näin kysynnän suunta on tiedossa ja palvelujen sisältöjä voidaan muokata tämän tiedon perusteella.
Yksi keino on sähköpostimarkkinointi. Sähköpostimarkkinoinnilla voimme aktivoida kohderyhmiä ja herättää mielenkiintoa yrityksen tarjoamia palveluja kohtaan. Tärkeintä kuitenkin on, etteivät viestit tule ”puskista”. Myös lainsäädännön vaatimukset ja hyvän markkinoinnin suositukset pitää ottaa huomioon.
Asiakkaan sitouttaminen
Onlinemarkkinoinnissa siirrytään nyt ratkaisevaan vaiheeseen. Miten pidetään asiakkaan mielenkiintoa yllä? Asiakkaan on saatava tietoa palveluista ja tuotteista silloin, kun hän haluaa ja palvelujen on oltava käytettävissä 24/7.
Toinen tapa sitouttaa asiakas on tarjota hyvää sisältöä. Asiakas haluaa vuoropuhelua ja reaaliaikaisuutta. Esitteiden lataaminen, videon katselu, palautteen antaminen, ajanvaraus tai syntymäpäivälahjan ostamisen pitää olla helppoa ja mahdollista kellon- tai vuodenajasta riippumatta. Mutta riittääkö tämä?
Onlinemarkkinoinnin suurin tavoite on se, että sähköinen asiakasdialogi muovautuu asiakkaan persoonan, tarpeiden sekä kiinnostuksen perusteella. Onlinemarkkinointi kääntyykin näin palvelu- ja myyntiprosessiksi, jossa asiakkaan tyytyväisyys ja hänen palautteensa muovaa sisältöä ja kehittämistä.
Mittaaminen
Mitä ei voi mitata ei voi kehittää. Kysynnän herättäminen tapahtuu verkossa ja internetin keinoin. Ensimmäisessä vaiheessa webanalytiikka ja kävijäseuranta eri lähteistä on tärkeää. Konversiovaiheeseen päästäkseen yrityksen on keskityttävä sisältöön ja onlinemarkkinoinnin keinovalikoimiin. Lisäksi markkinointipanostusten kustannustehokkuus (ROI) on osattava laskea oikein myös kaikissa muissa markkinoinnin muodoissa.
Onlinemarkkinointi sopii jokaiselle yritykselle – kokoluokasta tai toimialasta riippumatta. Alkuun pääsemiseen riittää vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Kuinka voimme palvella verkossa? Kenen pitää tietää meistä? Miksi he ovat kiinnostuneita meistä? Kuinka he löytävät meidät? Mitä voimme tarjota ja myydä heille?
EarndIt palkitsee liikkumisen
Tulipa tuossa alkukesästä törmättyä mielenkiintoiseen uuteen palveluun, jota uskallan nyt muutaman kuukauden jälkeen muillekin suositella. EarndIt yhdistyy RunKeeperiin, FitBitiin, Gamin Connectiin sekä tulevaisuudessa varmasti moneen muuhunkin palveluun ja antaa pisteitä suorittamistasi aktiviteeteista. Nämä pisteet pystyy sitten vaihtamaan heidän yhteistyökumppaneidensa (lue: mainostajiensa) lahjakortteihin tai vastaaviin tarjouksiin. Esim. reilu 6 km juoksulenkki pudottaa tilille kokemuksieni perusteella n. 35 pistettä. Eilinen 8 km lenkki taas nosti pistesaldoa 50 pisteellä. Yhden päivän aikana voi ansaita maksimissaan 60 pistettä.
Tarjouksia on tällä hetkellä suhteellisen vähän ja niistä osa rajattu vain USA:n sisäpuolella asuville, mutta kyllä tuolta tänne Suomeenkin saa vaikka mitä mukavaa. Juuri tilasin mittojen mukaan, valitsemistani materiaaleista tehdyn ja omin nimikirjaimin koristellun kauluspaidan Blank Labelilta. Hintaa jäi 35 dollarin lahjakortin (350 pistettä) jälkeen 30 dollaria, eli vähän reilu 20 euroa. Ilmaiset postikulut kuuluivat pakettiin. Tällä hetkellä säästelen pisteitä, jotta saisin 50 dollarin lahjakortin Bonobosilta ja pääsen tilaamaan sieltä housut. Tarjouksissa saattaa olla jonkinlaisia reunaehtoja (esim. pitää tilata tarpeeksi suurella summalla kerralla), joten ehdot kannattaa lukea tarkkaan.
Lahjakortteja, alennuksia ja muita tarjouksia löytyy jos jonkin näköisiin firmoihin jotka tarjoavat kaikkea mahdollista teestä ja kuivatuista hedelmistä korkokenkiin ja timanttikoruihin. Tämän lisäksi pisteillä saa ostettua vaikkapa 15 minuutin online-tapaamisen ravintoterapeutin kanssa. Itse liityin jäseneksi jo alkukesästä, jolloin tarjouksia oli vain muutama, mutta koko ajan ne tuntuvat olevan lisääntymään päin. Nostan hattua idean keksijöille. Mainio tapa pienemmillekin yrityksille tehdä tarjouksia vain rajatulle määrälle ihmisiä ja samalla pääsevät vielä paukuttelemaan henkseleitä sillä, että kannustavat ihmisiä liikkumaan. Ja kyllä se näin asiakkaastakin kieltämättä tuntui paljon hienommalta käyttää se 35 dollarin lahjakortti, joka vaati melkein 60 km hikoilua lenkkarit jalassa, kuin olisi jos vastaava tarjous olisi tullut vastaan vaikkapa Facebookissa ihan normaalina mainoksena.
Online-markkinointi kasvaa myös vuonna 2011
Asiantuntijoiden mukaan online-markkinointi kasvaa kuluvana vuonna. Online-markkinointi on jo pitkään ollut ainoa selkeässä kasvussa oleva mainonnan muoto. Se on kivunnut Suomessa jo kolmanneksi suosituimmaksi mainonnan muodoksi sanomalehti- ja televisiomainonnan jälkeen.
Eniten kasvussa on verkkomedia kokonaisuudessaan. Sen arvioidaan kasvavan 79 %. Aikaisemmat arviot sähköpostimarkkinoinnin väistymisestä olivat ennenaikaisia. Sähköpostimarkkinointi sai Mainostajien Liiton mainosbarometrissa saldoluvun 60. Sen arvioidaankin olevan yksi eniten kasvavista mediarymistä. Myös display- ja luokiteltu verkkomainonta, hakusanamainonta sekä mobiilimainonta ovat selkeässä kasvussa.
Myös sosiaalisen median vahva menestys jatkuu. Mainosbarometriin vastanneista 90 % aikoo käyttää jotain sosiaalisen median muotoa markkinoinnissaan vuonna 2011. Lisäksi sosiaalista mediaa jo markkinoinnissaan hyödyntävistä 86 % aikoo lisätä käyttöä. Vähentämistä ei suunnittele kukaan. Facebookia käyttävistä yrityksistä 88 %:lla on omat sivut tai ryhmät. Facebook-mainoksia ostaa 52 % ja 49 %:lla on omia sovelluksia Facebookissa.
Sosiaalisen verkostoitumisen alkeet, osa 1
Syy miksi lähdin kirjoittamaan blogia on, että olen todella kiinnostunut sosiaalisesta mediasta ja sen luomista mahdollisuuksista yrityksille. Olen täysin vakuuttunut, että tulevaisuudessa yhä suurempi osa bisneksestä tehdään netissä tai netin kautta muodostuneiden ihmissuhteiden pohjalta. Jos haluat pärjätä tulevaisuudessa, tulee sinun ymmärtää tämä asia.
Haluan jakaa sinulle oman kokemukseni ja viisauteni, jota on kertynyt sosiaalista mediaa tutkiessa ja käyttäessä. En ole keksinyt pyörää uudestaan, vaan koittanut imeä tietoa ja hyviä ideoita kuin sieni. Suurin osa kiitoksista kuuluu Gary Vaynerchukille ja Paul Castainille. Kaksi hienoa persoonaa, jotka osaavat taidokkaasti käyttää suhteiden luomista sosiaalisessa mediassa liiketoiminnan kasvattamiseksi ja lisäksi mielellään jakavat omaa osaamistaan eteenpäin.
Kuinka sosiaalisessa mediassa tulee käyttäytyä?
Sosiaalinen media on kuin suuri coctailjuhla, jossa paikalla on paljon sinulle entuudestaan tuntemattomia ihmisiä keskustelemassa keskenään. Toiset ovat puheliaita, joiden ympärille on kertynyt paljon ihmisiä keskustelemaan ja kuuntelemaan. Toiset ovat enemmän sivustaseuraajia, jotka ovat kyllä paikalla, mutta, seisovat sivummalla katsellen, kun muut luovat uusia kontakteja ja suhteita. Joukkoon mahtuu ikävä kyllä muutama äänekäs henkilö, jotka vain huutavat omaa asiaansa kuuntelematta yhtään muita.
Tarkoitus sosiaalisessa mediassa, varsinkin yrityspuolella tarkoitus on luoda uusia suhteita, sekä vahvistaa nykyisiä suhteita yhä syvemmiksi. Vaikka jotkut asiat mitä kirjoitan, voivat tuntua pehmoisilta lässynlässyn-puheelta, mutta usko pois, tarkoitus on tehdä rahaa. Lopullisena tavoitteena on saada raha siirtymään asiakkaan taskusta yrityksen kassaan. Kuinka siis pystyn tehostamaan omaa toimintaani ja astumaan laidalta kohti keskiötä, kohti uusia mahdollisuuksia?
Tee näitä asioita sillä ajatuksella, että tämä on maraton, ei spurtti. Rakenna ihmissuhteita niin, että niillä on elinikäistä arvoa. Rakenna työtäsi tai yritystäsi niin, että olet vielä mukana 20 vuoden päästä.
1. Ole valmis antamaa ilman, että odotat saavasi mitään takaisin.
Ajatus voi kuulostaa oudolta yhteiskunnassa, jossa kaikesta hyvästä odotetaan välitöntä palkistemista, mutta jotta voi odottaa saavansa mitään sosiaalisessa mediassa on ensin valmis auttamaan ja paljon.
Auttajat erottuvat erinomaisesti ja jäävät ihmisten mieleen.
Ja mikä parasta, auttamisesta tulee hyvä olo!
2. Seurustelun säännöt pätevät
Monella, varsinkin myyjällä tulee luonnostaan sosiaalisessa mediassa suoraan hypättyä iholle ja aloitettua myyntispiikki. Ei näin. Sosiaalisessa mediassa pätee vanhat kunnon säännöt seurustelun suhteen. Et voi heti kysyä: Mennäänkö naimisiin, vaan ensin pitää käydä treffeillä, ehkä leffassa ja pari kertaa syömässä. Sen jälkeen voidaan miettiä seurustelun aloittamista, ei vielä naimisiin menoa! Asiat kyllä etenevät omalla painollaan.
Sana kiirii todella nopeasti sosiaalisessa mediassa, joten jos olet täysi törppö ja yrität vain klousata jokaista tapaamisi ihmistä, sana tulee kiirimään sinun edelle. Älä silloin enää ihmittele, jos kukaan ei halua keskustella kanssasi.
3. Sinulla on kaksi korvaa ja yksi suu - syystäkin!
Miten se toimii käytännössä? Kun verkostoidut uuden tuttavuuden kanssa, älä ryhdy heti tykittämään kaikkea mahdollista tietoa itsestäsi, vaan ole erilainen kuin kaikki muut ja kuuntele! Pyydä uutta tuttavuutta mielummin kertomaan itsestään. Hän varmasti tykkää puhua itsestään. Ensinnäkin on mahtavaa tavata ihminen, jota oikeasti kiinnostaa toinen ihminen, ei vain oman mahtavuuden kertominen tai, että saa klousattua nopeasti.
Meillä jokaisella on tarina ja me haluamme tulla kuulluiksi.
Ihmisistä kerättävä tieto on avain onnistumiseen. Jokainen ihminen voi keksiä mitä mielenkiintoisempia tapoja tiedon käyttöön. Tärkein on käyttää sitä siten, että voi auttaa toista, tai tehdä toisen onnelliseksi.
4. Kavereiden ja seuraajien kerääminen.
Eikö olekin hienoa, jos on mahdollisimman paljon kavereita ja seuraajia? Pääsee kertomaan kaikille kavereille, että minullapa on 500 LinkedIn-kaveria. Ei! Hienoa on, jos sinulla on ne 500 kaveria, joiden kanssa oikeasti harrastat kanssakäymistä. Siis semmoista, josta on jotain oikeaa hyötyä. Panosta suhteiden laatuun, älä määrään.
5. Ole läsnä!
Ole läsnä. Siinä on yksinkertainen toiminta-ajatus. Tärkeä semmoinen. Läsnäolo on tärkeää, koska miten muuten rakennat pysyviä ihmissuhteita, jos et niihin säännöllisesti panostamalla? Ei voi olla niin, että sinusta ei kuulu pihaustakaan kuukausiin. Et myöskään voi jättää aloittamaasi keskustelua kesken ja yht’äkkiä kadota viikoksi. Jos teet jotain, tee se kunnolla.
Jos et ole aktiivinen sosiaalisessa mediassa se on sama, kun sinua ei olisi olemassa. Ihmisiä nykyään pommitetaan niin suurella määrällä informaatiota, että pakostakin ne, jotka eivät tarpeeksi useasti ja tarpeeksi voimakaasti aiheuta tunnereaktiota yksinkertaisesti haihtuvat mielestä.
Ole läsnä.
6. Välitä
Minä uskon vahvasti siihen, että hyvä voittaa pahan. Minä uskon, että hyviä asioita tekeville tapahtuu hyviä asioita. Minä uskon siihen, että jos välität enemmän asiakkaistasi kuin kilpailijasi, tulet voittamaan. Luomalla tunnepääomaa tulet luomaan uskollisen asiakaskunnan, joka ei hylkää sinua halvemman hinnan takia.
Ollaan rehellisiä ja sanotaan, että harva yritys oikeasti välittää asiakkaistaan. En voi käsittää miten se voi olla mahdollista tänä päivänä. Onneksi siihen tulee tulevaisuudessa muutos. Kohta meillä kaikilla on taskussa älypuhelin, ja kun saamme huonoa palvelua ravintolassa, voimme minuutissa kertoa siitä sadoille ihmisille. Se on se suuri muutos, joka tekee asiakkaasta oikeasti kuninkaan.
Mitä väliä sillä ennen oli, jos joku sai huonoa palvelua. Monelle pettynyt asiakas kertoi asiasta -90-luvulla? Muutamalle kaverille, tai ehkä korkeintaan kymmenelle tuttavalle. Tänä päivänä pettynyt asiakas kertoo siitä Facebookissa sadoille ystäville, tai Twitterissä potentiaalisesti koko maailmalle.
Onneksi sama asia toimii myös toisin päin. Jos asiakasta kohdellaan hyvin ja hänestä välitetään, hän voi kertoa siitä Facebookissa tai vaikka Eat.fi:ssä. Tässä tullaan sosiaalisen median kulminaatiopisteeseen, siihen kohtaan jossa saavutetaan ROI:ta. Ihmisten suositukset ja positiiviset päivitykset brändeistä vaikuttavat ihmisten ostopäätöksiin paljon vahvemmin kuin bannerit, lehtimainokset, adwordsit tai tv-mainokset. Eli siinä vaiheessa saadaan mitattua ROI:ta, kun asiakkaasta on välitetty niin hyvin ja häntä on kuunneltu, että hän on valmis kertomaan omalle ystäväpiirilleen.
Mielelläni otan vastaan palautetta tekstistäni! Mitä mieltä olet?
Kiitos, kun luit tänne asti! Tekstiä tuli niin paljon, että päätin jakaa sen useampaan osaan. Julkaisen toisen osan viimeistään viikon päästä, 2. joulukuuta.
Kiitos vielä kerran ja mukavaa joulun odotusta!
Seuraa minua:
Twitter @nysses
Miljoona kärpästä ei voi olla väärässä, vai voiko?
Olen ollut jo pitkään kiinnostunut valokuvauksesta, ja vaikkakin patikointi- ja kuvausretkeni ovat vähentyneet inspiraationi siirtyessä valokuvauksesta musiikkiin ja teknisiin vempeleisiin, olen ottanut valokuvia satunnaisista päivieni tapahtumista kuvapäiväkirjatyyliin. Valon ikuistajana on toiminut uskollinen Applen kannettava luuri, ja ohjelmistona ei puhelimen oma kameraohjelma vaan kuviin perustuva sosiaalinen yhteisöohjelma Instagram.
Instagram on ilmainen ohjelma/sosiaalinen media, johonka ennen valokuvien räpsimistä täytyy tehdä käyttäjätunnus. Käyttäjämäärä on kasvanut räjähdysmäisesti, ja niin julkkiksia kuin pikkujulkkiksia pystyy “seuraamaan” napin painalluksella. Simppeli ulkoasu on suuri plussapiste, ja ikinä ei ole kuvien ottaminen kännykällä tuottanut näin hienoja lopputuloksia pienellä vaivalla. Valmiiden kuvasuodinten joukosta löytyy kopioefektiä vanhoista lelukameroista punaisine valovuotoineen polaroid-kameraan, ja ohjelma kuvaa jokaikisen kuvan neliöformaatissa. Suotimet ovat heti käytössä, eikä niitä täydy ostaa erikseen kuten kilpailevassa Hipstamatic-ohjelmassa. Kuvan voi räpsäisyn jälkeen jakaa esim. Facebookiin, Twitteriin, Flickriin ja Foursquareen muidenkin kuin omien Instagram-seuraajien nähtäväksi.
Kaiken tämän yksinkertaistetun toiminnan alla piilee kuitenkin ongelma. Ohjelman sosiaalinen puoli on toteutettu huonosti. Vanhoja Instagram-kuvia on vaikea katsella mistään muualta kuin kännykästä, johtuen siitä ettei Instagramin nettisivuilla ole mitään mahdollisuutta löytää vanhojen kuviensa osotteita, eikä sivuilla ole edes yksinkertaista kuvagalleriaa. Ainoat toiminnot kirjautumisen takana liittyy henkilö- ja tilitietoihin, joita pystyy muokkaamaan. Jos tahdot nähdä vanhoja Instagram-kuviasi tietokoneellasi, täytyy sinun turvautua joko ohjelman osoitteenkopiointitoimintoon tai etsiä kuvan URL-osoite vaikkapa mikroblogisi kautta.
Eikä siinä vielä kaikki.
Ärsyttävin puute mikä on missään sosiaalisessa palvelussa tähän päivään saakka tullut vastaan löytyy myös Instagramin toiminnasta. Jos löydät mukavan kuvan jonkun toisen käyttäjän kuvasyötteestä, on ainoa mahdollinen paikka ihastella sitä kännykkäsi pieneltä ruudulta. Toisten kuvia ei voi millään ilveellä tallentaa puhelimeen, saati sitten katsella tietokoneen ruudulta. Muiden käyttäjien kuvien osoitteita ei voi edes kopioida, joten kun uusien kuvien virta on ajanut sen silmään iskeneen kuvan ohitse, tuo kyseinen kuva on historian havinoissa. Missään ei ole löydettävissä enää tietoa siitä, että olet tykännyt kuvasta tai kommentoinut sitä, joten koko tykkäystoiminto menee täysin hukkaan. Suosikkilistaa ei löydy, ja koko ohjelman toiminta kannustaa huonojen räpsäisyjen ottamiseen. Instagram voisi hipoa täydellisyyttä, jos se ottaisi huomioon myös ne kuvaajat, jotka ajattelevat kuviaan muinakin kuin informaatiovälipaloina ja hetken hupina.
Muutama irtojuttu
Tuon eilisen YLEn uutisen kommenteissa oli pari asiaa, joista on pitänyt aiemminkin täällä blogin puolella kirjoittaa, joten nostetaanpa ne nyt esille, kun taas muistaa. Käydään ne nyt vaikka noiden kommenttien kautta läpi:
Ei liikuntaan tarvitse vaatteita ja kenkiä suurempia investointeja tehdä. Ilmeisesti ihmiset, jotka kuluttavat paljon rahaa “terveyden” eteen, tahtovat sillä nostaa omaa statustaan tuttujen ja tuntemattomien silmissä.
Eihän sitä tarvitsekaan. Suhteellisen yleinen harhaluulo tuntuu olevan, että nämä “apuvälineet” ovat jotenkin kalliitta hankkia tai käyttää. Jos taskusta löytyy ihan melkeinpä mikä tahansa GPS:llä varustettu puhelin, niin siihen on saataville joku RunKeeperiä vastaava ilmainen sovellus (esim. Endomondo, Sports Tracker jne.). Eli ihan niissä pelkissä vaatteissa ja kengissä minäkin tuolla ulkona juoksentelen - mitä nyt vain raahaan puhelinta mukana. Siihen päälle se kaupan halvin sykemittari ja se on siinä. Ihan samalla budjetilla siis pärjään kuin muutkin. Yllätävän moni tuntuu myös uskovan, että nämä ovat jotenkin vaikeita tai hankalia käyttää. Näin ei kuitenkaan ole ja parilla napin painalluksella pärjää oikein hyvin.
Onko minusta sitten tämän projektin myötä tullut tuollainen “statusliikkuja”, joka käy liikkumassa lopulta jonkun ihan muun kuin itsensä takia? Tätäkin kysymystä on tullut pyöriteltyä mielessä, varsinkin kun pari tuttua on vähän tähän suuntaan nälväissyt. Jotenkin en itse oikein pysty tuota tähän omaan toimintaani yhdistämään. Tämä blogikin on alusta asti ollut tarkoitus pistää jäihin siinä vaiheessa, kun koen, että se viimeinen tavoite on saavutettu, kilot karistettu ja sohvaperunaksi palaaminen ei enää ole vaihtoehto. Minulle tämä on enemmänkin vain tapa purkaa näitä asioita johonkin. Olen myös alkanut vähentämään sosiaalisen median spämmäystä (minä en jaksa Farmville yms. peli-spämmiä, joten ymmärrän oikein hyvin jos kuusi RK:n automaattista päivitystä viikossa pistää jonkun naaman nykimään) ja yrittänyt enemmänkin jakaa tekemisiäni nyt muiden liikkujien kanssa. Mutta toki sen myönnän, että jos saan jonkun muuttamaan mielipidettään minusta parempaan suuntaan niin eipä se nyt kovin epätoivottu sivuvaikutus ole. Kuka ei tahtoisi antaa itsestään ulospäin mahdollisimman hyvää kuvaa?
Vai että räätälöityjä mainoksia. Se siitä yksityisyydestä. “Käyttäjiä tämä ei häiritse. ” - älkää nyt vaan sanoko, että toi perustuu vain tuon yhden käyttäjän mielipiteeseeen. Mahtaa virhemarginaali olla lähellä ääretöntä.
Yksityisyydestä on myös pitänyt aiemminkin kirjoitella. RunKeeper on pääasiassa juoksupalvelu. Se, että minä käytän palvelua, joka on tarkoitettu juoksemiseen tarkoittaa jo lähtökohtaisesti sitä, että he tietävät minun olevan kiinnostunut liikunnasta ja juoksemisesta, joten on ihan oletettavissa, että markkinointi on aika pitkälti tuolle sektorille jo valmiiksi kohdennettua. RK kuitenkin pyörii - ainakin toistaiseksi - Elite-käyttäjien vuosimaksuilla, joten sinänsä asia ei edes ole ajankohtainen. Tähän asti he eivät ole mainostaneet kuin omia uusia ominaisuuksiaan sekä muutamia yhteistyökumppaneitaan (mm. New Yorkin Marathonia). Kuten juttuun haastateltu Maria Hietto fiksusti kiteyttää: “Jos kokisin, että asia on ongelma, en käyttäisi palvelua”. Se, että näiden palveluiden käyttäjämäärät ovat jatkuvassa kasvussa kertoo jo sen, että ihmiset eivät pelkää tällaista tietoa itsestään jakaa.
Me altistumme kohdennetulle markkinoille käytännössä aina kun käytämme internetiä. Hakukoneet, Facebook, melkein joka sivustoilla makoilevat tracking cookiet jne. pitävät huolen siitä, että ilman aktiivisia toimenpiteitä kukaan ei pysty kohdennetulta markkinoinnilta välttymään. Henkilökohtaisesti vedän rajan internetin yksityisyydessä siihen mihin elämässäni muutenkin: ne asiat joiden koen olevan sellaisia, että voin “small talkissa” mainita kenelle tahansa puolitutulle saa ollakin netissä, mutta sitä yksityisemmät pysyvät sitten vain lähipiirin tiedossa. Se kuinka monta kertaa on tullut käytyä lenkillä viime aikoina ja missä sitä on tullut juostua on sen tason informaatiota jonka en koe vaativan ihmeempää salaamista. Jokainen toki tehkööt tämän suhteen valinnat ihan itse. Sitä vapautta ei kukaan ole meiltä onneksi pois riistämässä.
Herätys Flickr!
Timoni West summaa osuvasti kuvanjakopalvelu Flickrin verkostososiaalisen ulottuvuuden ongelmakohtia:
- Users have to rely on memory to figure out where the most recent batch of new photos end, and old photos begin.
- There’s no way to see all, and only all, recent uploads from a member.
- There’s no way to see all of the recent uploads from all of your contacts.
- The Friends & Family filter is basically hidden, which means it’s also basically useless.
- There’s no way to change the thumbnail size.
- Users have to go to a member’s photostream if they want to be sure they’ve seen all recent photos.
Eipä sillä, vahvojen symmetristen ystäväsuhteiden kohdalla Flickr on menettänyt pelin Facebookille jo pitkän aikaa sitten, mutta asymmetristen (yksisuuntaisten) seuraajasuhteiden kohdalla on vielä toivoa.
Yksinkertaisimmillaan ratkaisu voisi olla Facebookin tai Twitterin virtanäkymästä parhaita paloja lainailevan käyttöliittymän tuominen kontaktien seuraamisen avuksi. Lisäksi jonkin sortin automatiikkaa olisi tervetullutta tasapainottamaan kontaktien näkyyttä – vaikka tuttujen menojen kyyläily on ihan mukavaa, 100 kuvan dokumentaatiot vieraista tapahtumista ja ihmisistä syövät mielenkiintoa ja pahimmillaan hukuttavat harvemmin julkaisevien kontaktien harkitummat otokset alleen. Tällaiseen suodatukseen tarvitaan vain riittävästi tukea metadatan yhdistelylle ja valmiuksia sellaiseen Flickrista löytyy paremmin kuin mistään muusta tuntemastani palvelusta.
Yllämainittujen lisäksi Flickr on vahvasti laiminlyönyt myös mobiilikehitystä. Oppia voisi hakea mm. Instagramista, joka on onnistunut luomaan sulavan kokemuksen, jossa kontaktien kuvien katselu ja palautteenanto sekä omien kuvien jako tapahtuvat limittäin.
The social media Turing test
The Atlantic: “Are You Following a Bot?”:
“The [Web Ecology Project] group invited three teams to program “social bots”—fake identities—that could mimic human conversation on Twitter, and then picked 500 real users on the social network, the core of whom shared a fondness for cats. The Kiwis armed JamesMTitus with a database of generic responses (“Oh, that’s very interesting, tell me more about that”) and designed it to systematically test parts of the network for what tweets generated the most responses, and then to talk to the most responsive people.”
[…]
“A week after Hwang’s experiment ended, Anonymous, a notorious hacker group, penetrated the e-mail accounts of the cyber-security firm HBGary Federal and revealed a solicitation of bids by the United States Air Force in June 2010 for “Persona Management Software”—a program that would enable the government to create multiple fake identities that trawl social-networking sites to collect data on real people and then use that data to gain credibility and to circulate propaganda.”
