seisone

Jälleen kerran tuhouduin
tuhouduin ja antauduin
galaksin vetovoimalle
lahjoitin itsestäni joka palasen
pienet osaset, luovutin kaiken hänelle
Uskaliasta ehkä, sanoisin ja sanoisi joku toinenkin
pelko on itseasiassa suuri
luovuttaa osat hänelle
ne suuret ja pienet palaset
ja ajan itseni hulluuden partaalle
kun tässä nyt seison ovellasi
ja tarjoan sieluani
hopeatarjottimella, kuvun alla
jonne sen piilotin
jottei se karkuun juoksisi
nähtyään lopulta kasvosi

Seison yötolpalla kuin märkä koira
odotan sua kärryni kanssa
valmiina viemään sut minne vain haluat
en halua sulta rahaa, anna vain aikaa
kello käy, hyppää muru kyytiin
vien sinut paikkoihin joita ei ole kartalla
mielikuvituksen tuolle puolen
piirrän reitin sydämeesi, jotta löydät takaisin
kerro mulle salasi, kuuntelen kyllä
liidän kuin naurulokki kaupungin yllä
kerään tarinoita kuin ruuan tähteitä
poraan reijän sieluusi, synnytän lähteitä
missä kieli alkaa ja painovoima loppuu
syy on seuraus ja järki sairaus
merkitys syntyy kun sattuma ja halu kohtaavat
rakkaudella on tuhat kasvoa
ja sä kysyt kuka vittu sä oot

ja mä oon
sydänten taksikuski
ja mä oon
sydänten taksikuski
ja mä oon
sydänten taksikuski
mä oon
sydänten taksikuski

universumi on verkko, kaikki liittyy kaikkeen
jokainen sana jonka huulesi toistaa on kaiku siitä mitä joku muu on joskus
sanonut
halunnut
pelännyt
nähnyt
tai tuntenut
opetan sinulle tiedon, näytän helvetin esikartanon
seitsemän ihmettä, elämän janon
sanat joita ei voi voittaa, rauhan joka ei häviä
elämä on ikuista tulemista
tärkeintä on matkan teko, ei perillä olo
jos haluat nähdä luonnon, sun pitää eksyä metsään
jos rakastat valoa, sun ei pidä pelätä pimeää
kysymykset leijuilevat kuin tihkusateen pisarat
sydämeni sydämeni sydämeni
kuka sinä olet

ja mä oon
sydänten taksikuski
mä oon
sydänten taksikuski
ja mä oon
sydänten taksikuski
ja mä oon
sydänten taksikuski
sydänten taksikuski
sydänten taksikuski

—  Dxxxa D & the Boys - Sydänten taksikuski (x)

Seison höyryävässä suihkussa järkyttyneen näköisenä
kuin kenties prostituoitu
En ole ikinä tosin nähnyt huoraa suihkussa
mutta enpä ole tarkemmin ajateltuna itseänikään suihkussa nähnyt
Pesen päivän katseita pois
jotka tosin eivät lähde, koska ne eivät ole tarttuvia!
Ja sekös huoraa helpottaa

Hiljaisuus. Kaikkihan on sanottu. Jokainen syvä huokaus saa järjettömät mittasuhteet.

Miten pitkään me katsellaankaan toisiamme silti katsomatta silmiin. Miten pitkään me maataankaan toistemme lähellä silti enää koskematta. Miten hitaasti sä nouset ja kävelet kylpyhuoneeseen. Miten raskain liikkein sä puet päällesi, miten raskas paino hartioilla mä seison mykkänä ja katson, kun lähdet.

Sä lähdet kauan, sä lähdet hitaasti, sä lähdet hiljaa. Sä sanot täysin äänettä ja hapetta “älä” kun kumarrun suutelemaan sua, käännyt ja painat oven kiinni niin kun se painais tuhat miljoonaa kiloa.

Enkä mä ota sanojani takaisin. Mä annan sen tapahtua. Mä annan sun mennä. Mä en tee mitään, vaikka pää on taas täynnä suoraa huutoa.

Mä puhun Jumalalle ääneen koko päivän, en pysty meneen kotiin kun vasta myöhään illalla. Ja mä itken kun lapsi Satakielen hartiaa vasten, vaikka sen pitäisi olla toisin päin. Mähän tässä olen se roisto.

Ja mä pelkään pelkään pelkään, vihaan sitä etten voi auttaa sua nyt. Vihaan sitä, etten tiedä, missä sä oot ja ootko sä kertonut ja mitä se on sanonut. Ja vihaan sitä, että se ei ole mun asiani enää.