10

AND PAG 11 & PAG 12 

I finish it!!!!!!!

image

Part 2: “Sandy” And Part 1: “Pitch”

A comic (fancomic? doujinshi?) for this amazing fanfic: Balance of Tsuru-san

  • Sandy and Pitch are like two sides of the same coin as the cliche says. (Pitch/Sandy, written for the Dreamwidth kink meme)

Warning: NC-17, sultry no p0rn BUT my Sandy is like a kid (if don’t like don’t look, thanks)

Mmm… I want make another…. mmm, maybe this "I may be a child in body, but not in soul" or something of Pitch/Sandy

image

but i don’t know 

Soooo…I drew this for Katie… =v=;

It’s a quick little thing, but I had fun doin’ it.

I personally don’t pair them. It’s cute though.
Defiantly fun to draw, so no worries~ There’s more of these two to come. I’ve got plenty of ideas. Ouo

N’I’ll draw Pitch any ol’ time~ 99D

Ääni [PitchXSandy]

Pimeys.

Kylmyys.

Ja lopulta yksinäisyys.

Satoja raastavia tunteita minuutissa ja viimeinen henkäys.

Vedän ilmaa keuhkoihini ja nauran… Nauran… Nauran ja nauran.

Viimeinen järjenhiven taisi viimein sammua.

Painan kasvot käsiini ja istun alas. Kylmä kiviseinämä raastaa selkääni, kun laskeudun. Vanhat haavat aukenevat ja karmiininpunainen neste valuu pitkin pikimustia kiviä.

Kikatus.

Kivusta on tullut minulle silkkaa huumetta - ainoa asia joka pitää minut kiinni todellisuudessa.

Hymähdys ja terävät puhtaanvalkeat hampaat paljastava hymy.

Todellisuudessa?

Minulla ei enää ole todellisuutta - eihän ole minuakaan. Katosin kun kaikki lakkasivat uskomasta.

Hyräilen.

Kehtolaulu - se jota tapasin laulaa rakkaimmalleni - tyttärelleni.

Painan kultaisena leimuavat silmäni hitaasti kiinni. Hyräilyni kaikuu ja kumisee suuressa luolassa.

Yksinäinen kyynel.

Kosketus.

Räväytän silmäni auki. Liikaa valoa - suljen uudelleen.

Kaksi pientä kättä kummallakin puolen kasvojani.

Hyräilyä.

Hiljaista sellaista.

Sama sävelmä jota minä toistin hetkeä aikaisemmin.

Pidän silmäni kiinni. Minun ei tarvitse avata niitä, tiedän kyllä kuka hän on.

Kädet liikkuvat pitkin kasvojani hiljaa hyväillen - rentoudun ja painan pääni takakenoon vasten kivistä seinää. Sormet silittävät otsaani ja siirtyvät lopulta pörröttämään pikimustia hiuksiani.

Ynähdän.

Kikatusta - tällä kertaa se en ole minä.

Häntä naurattaa, mutta jatkaa silti hyräilyään tyrskähdysten lomassa.

Taidan olla aika säälittävä näky. Hiukset sekaisin, vaatteet roikkuen ja selkä omassa veressäni.

Minulle voi nauraa.

Tiedän kuitenkin, että hän ei naura minulle. Häntä huvittaa tänään jokin muu - kuten jokaisena päivänä ennenkin.

Tahtoisin huvittaa häntä. Tahtoisin saada hänet nauramaan, vaikka sitten olemalla säälittävä ja sotkuinen raukka.

Pidän hänestä.

Pidän paljon.

Aluksi vihasin häntä.

Kun hän ensimmäisen kerran ilmaantui luokseni taistelun jälkeen ajattelin hänen tulleen ilkkumaan minulle, viskelemään suolaa haavoihini. Niin ei kuitenkaan käynyt. Hän istui vain viereeni ja hymyili minulle. Muotoili hiekastaan perhosen ja lennätti sen hiuksiini.

Nauroi ja hykerteli, mutta ei minun surkeudelleni vaan elämälle ja sille että minä olin vielä osa sitä.

Sinä yönä kuulin sinun ensimmäisen kerran puhuvan.

Tai oikeastaan…

En tiedä saattoiko sitä sanoa puheeksi. Se oli hyräilyä. Välillä viheltelyä. Kauniita säveliä.

Tiesin että sinulla on ääni. Olen kuullut sinun puhuvan, mutta siitä on jo satoja jollei tuhansia vuosia - olin unohtanut miltä se kuulostaa.

Hunajainen. Niin pehmeä.

Jotain johon voisi vajota ja lopulta hukkua, ilman että tahtoisi pelastua.

Sinun ystäväsi eivät tiedä, että olet täällä. Pidät heistä. Tahdot suojella heitä, mutta et silti halua jakaa ihan kaikkea heidän kanssaan.

Luulempa etteivät he ole koskaan kuulleet ääntäsi.

Ja hyvä niin.

Haluan että se on jotain jonka vain minä voin kuulla. Jotain mikä sitoo meidät yhteen.

Alan hyräillä hiljaa mukanasi. Ääneni ei ole yhtä kaunis, mutta jostain syystä se tuntuu kiehtovan sinua.

Pysähdyt kuuntelemaan. Kädenliike hiuksissani hidastuu.

Avaan silmäni hiljalleen.

Olet painanut omasi kiinni.

Kuuntelet minua.

Harkitsematon liike ja kivun sihahdus.

Kaikki hiljenee ja aika tuntuu pysähtyvän.

Silmäsi ovat revähtäneet auki.

Tuijotamme toisiamme.

Hymyilet.

Otat hiekkaa ja käännät minut sen voimalla ympäri vaikka vastustelen.

Pieni kätesi jäljittelee hellästi selkäni avoimia haavoja.

Karmiinipunainen neste tippuu hiljalleen.

 Tip… Tip… Tip…

Et välitä.

Hyräilet jälleen.

Painan silmäni hitaasti kiinni ja annan sinun tuudittaa itseni kauniiseen kultaiseen uneen.

Tänä yönä en näe painajaisia.

Sinun äänesi pitää se poissa.

Pimeys, mutta pian sen takana kultainen valo.

Sinun valosi.

Text
Photo
Quote
Link
Chat
Audio
Video