Tästä se taas lähtee. Kevään ensimmäinen yön yli kestävä reissu on edessä. Kansallispuistoja on jo tullut kierrettyä lukuisia, mutta tämä on minulle aivan uusi puisto ja uusi reitti. Kohteena tällä kertaa on Kurjenrahkan kansallispuisto.

Kulunut talvi on taittunut kevääksi ja vähäiset lumet ovat jo sulaneet pois. Tälläinen talvi on hyvin hankala kansallispuiston huollon kannalta, ja ongelmia se oli Metsähallitukselle aiheuttanutkin.

Retkeni noudattelee Vajosuon vaellus -nimistä reittiä, joka on noin 30 kilometriä pitkä, koko kansallispuiston kiertävä reitti. Osa reitistä kulkee kansallispuiston ulkopuolella, mutta koettavaa riittää sielläkin.

Kurjenrahka – Kuhankuono

Vaellus alkaa Kurjenpesän pysäköintialueelta kohti Kuhankuonon rajakiveä. Kuhankuonolle johtava reitti on esteetön, joten sinne pääsee helposti myös lastenrattailla tai pöyrätuolilla. Ensimmäinen kirjallinen maininta alueesta on vuodelta 1381, jolloin Kuhankuonon rajakivi mainitaan Maskun ja Nousiaisten pitäjien rajapaikkojen luettelossa. Kivi toimii seitsemän kunnan rajakivenä. Kivelle ulottuvat Auran, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Pöytyän, Turun ja Ruskon kunnat.

Kurjenrahka – Kuhankuono rajakivi

Paikka on kyllä niin historiallinen ja vanha, että sen vieressä seisominenkin tuntuu jotenkin vaikuttavalta retkeilijästä. Ajatella, että tälläinen on rajapyykki on säilynyt tässä jo reilusti yli 600 vuotta maailman myrskyiltä suojassa.

Kurjenrahka – Reitti Koivusaareen

Taivallus jatkuu Töykkälän suuntaan pitkospuita pitkin. Pitkospuut ovat jo parhaat päivänsä nähneet, mutta näiden kunnostus on jo aloitettu. Reitti Töykkälää kohden kulkee soisten maisemien halki. Niistä tämä retkeilijä on haltioissaan. Reitin varrelle osuu Koivusaaren lintutorni, jonka laelta avautuu huikea näkymä Kurjenrahkan suolle. Suon karuus pysäyttää retkeilijän. Siinä on mitä oivallisin paikka juoda kuppi kahvia ja hiljentyä hetkeksi.

Kurjenrahka – Koivusaaren lintutorni

Vaellus jatkuu tornilta kohti Töykkälän laavua. Reitti on helppoa vaellettavaa, vaikka pitkospuut ovat osin heikossa kunnossa. Matkan varrella tulee vastaan useita kaatuneita puita, jotka on jo raivattu reitiltä pois. Kaatuneet puut herättävät retkeilijän muistelemaan kuluneen talven pahoja myrskyjä. Rytinä on ollut varmasti melkoista myrskyjen riehuessa kansallispuiston metsissä.

Kurjenrahka – Koivusaari Töykkälä reitti

Leuto ja vähäluminen talvi on koetellut Töykkälän laavun huoltoa raskaalla kädellä. Puuliiteri on tyhjä, puucee täysi. Töykkälän laavulle tarkoitetut puut on jouduttu jättämään 200 metrin päähän laavusta parkkipaikalle päin maan heikon kantavuuden vuoksi. Jäljistä päätellen puulavaa on yritetty kyllä tuoda vähintäänkin väkisin laavulle, mutta jos maa ei kanna, niin sille ei kukaan voi mitään. Polttopuita sinänsä on kyllä täysi lavallinen, mutta kantamista näille tulee. Laavu ympäristöineen sinänsä on siisti ja kunnossa.

Kurjenrahka – Töykkälän laavu

Reitti Töykkälästä Vajosuolle kulkee osin yleistä tietä pitkin. Tien varrella näkee Varsinais-Suomalaista maalaismaisemaa. Maalta kotoisin olevalle retkeilijälle se tarjoaa hieman helpotusta koti-ikävään. Loppuosa reitistä Vajosuolle kulkee metsässä. Ilmeisesti alueella on myrsky riehunut hiljattain, sillä polulle on kaatunut useita puita. Ne aiheuttavat pientä kiertämistä retkeilijälle, mutta eivät sen suurempaa ongelmaa.

Kurjenrahka – Töykkälä Vajosuo reitti

Vajosuon laavu ja sen ympäristö ovat erinomaisessa kunnossa, ja sijainti on rauhallinen. Laavun läheisyydessä on puulava lähes täysi puuta, joten sitä riittää yllin kyllin. Käymälän ja kompostin ympäristö on myös siistissä kunnossa. Jätän isoimmat kantamukseni laavulle odottelemaan ja suuntaan Vajosuon lintutornille, joka sijaitsee noin 300 metrin päässä laavusta. Aurinko on piakkoin laskemassa ja kurkien ovat alkaneet.

Kurjenrahka – Vajosuon lintutorni

Vajosuon lintutorni tarjoaa erinomaisen paikan ympäristön tarkkailuun auringon laskiessa. Suo on tärkeä levähdyspaikka muuttolinnuille. Lisäksi se tarjoaa pesimäpaikan useille eri lintulajeille, joista helpoimmin bongattavissa on kurki. Kurkien iltamenoja aikani seurattuani on aika palata laavulle iltapalan tekoon.

Kurjenrahka – Vajosuon laavu

Ilta nuotion ääressä saa jälleen tämän retkeilijän mietteliääksi. Kuinka tämän kaiken koetun saisi jaettua muiden kanssa on kysymys, joka päällimmäisenä pyörii mielessä. Onneksi on muun muassa Retkipaikka, joka yhdistää Suomen retkeilijöitä. Pimeys laskeuttuu kansallispuiston ylle, ja on aika siirtyä yöpuulle. Pitkä kerrasto ylle, pipo päähän ja villasukat jalkaan. Näillä mennään makuupussissa ensi yö.

Kurjenrahka – Vajosuo

Aamulla herätessäni totean, että vanha resuinen makuupussini on pitänyt minut lämpimänä koko yön muutaman asteen pakkasesta huolimatta. Kurjet huutavat jälleen Vajosuolla. Nyt äkkiä aamukahvit kurkusta alas ja suolle. Rinkka on pakattuna täyteen ja mieli virkeänä jatkan taas vaellusta. Kuuran peittämä suo yhdistettynä kurkien huutoihin on vaikuttava. Tässä on jotain alkukantaista, joka pysäyttää vaeltajan jälleen.

Kurjenrahka – Vajosuo

Kuuran peittämät pitkospuut ovat liukkaita. Olkaa varovaisia niillä liikkuessanne, ettei tarvitse ottaa lähempää tuttavuutta Vajosuohon, kuten tämä retkeilijä teki.

Vajosuolta poistuttaessa poistutaan myös kansallispuistosta ja jatketaan Kuhankuonon yhtä retkeilyreittiä pitkin. Näitä Kuhankuonon retkeilyreittejä ylläpitävät alueen kunnat.

Kurjenrahka – Vajosuo Takaniitynvuori reitti

Tässä seuraa varoitus retkeiljöille: Vajosuolta poistuttaessa on myrsky riehunut, kaataen pahasti puita reitille. Reitti on kaatuneiden puiden peitossa vähintäänkin useiden kymmeninen metrien matkalta, ja reitiltä eksymisen vaara on vähintäänkin kohtalainen. Noudattakaa tarkkaavaisuutta!

Jos harkitset Vajosuon vaellukselle lähtemistä, hanki ehdottomasti alueen kartta. Lupaan että täällä tarvitset sitä ja kompassia ennen kuin puut on saatu korjattua pois reitiltä.

Rettun laavu

Vajosuon vaelluksen reitti jatkuu kansallispuiston ulkopuolella, maastossa joka vaihtelee tylsästä metsätiestä upeisiin suomaisemiin. Matkan varrelta löytyy myös Rettun laavu. Laavu on hyvässä kunnossa, ja pienessä puuliiterissä on puita retkeilijöitä odottamassa.

Kurjenrahka – Takaniitynvuoren nuotiopaikka

Reitti jatkuu ja pitkältä tuntuvan vaelluksen jälkeen saavun jälleen kansallispuiston alueelle. Takaniitynvuorelta löytyy nuotiopaikka hienon kalliomaiseman keskeltä. Puitakin on läheisessä puulavassa yllin kyllin. Takaniitynvuorelta löytyvä näköalapaikka tarjoaa jälleen hyvän paikan hidastaa hieman vauhtia. Retkeilijän eteen avautuva suomaisema tarjoaa erinomaisen taukopaikan lepuuttaa jalkojaan ja mieltään.

Kurjenrahka – Takaniitynvuori

Matka jatkuu Pukkipalon luontopolun poikki. Olen toisinaan pitänyt luontopolkuja hieman tylsinä. Pidän itse enemmän kansallispuistossa maisemista, kuin luonnon tutkimisesta, mutta jostain syystä tämä luontopolku herättää mielenkiintoni. Kuljen koko luontopolun hymy korvissa, ja jokaisen taulun tarkkaan tutkien. Saattaapa olla että jatkossa suhtaudun luontopolkujen tauluihin eri tavalla – tai näin ainakin toivon.

Kurjenrahka – Pukkipalon luontopolku

Reitti jatkuu, ja piipahdan vielä Lakjärven laavun luona. Talvi on tehnyt temput myös Lakjärven laavun huollolle, ja puut ovat loppu. Laavuja Lakjärveltä löytyy kaksi kappaletta, ja ympäristö on siisti. Lakjärven laavujen lähistöllä on kaivo, mutta Metsähallituksen sivuilla kerrotaan tämän veden olevan juomakelvotonta.

Kurjenrahka – Lakjärven laavu

Vaellus jatkuu Lakjärveltä kohti Savojärven rannalla sijaitsevaa rantapihaa. Reitti kulkee jälleen osittain kansallispuiston ulkopuolella, ja kuljettava reitti on osa Kuhankuonon retkeilyreitistöä. Reitin merkintään toivoisin retkeilijänä pientä panostusta. Toisinaan vaeltaminen tuntuu epävarmalta, ja reitin merkkejä saisi olla enemmän matkan varrella.

Kurjenrahka – Savojärvi

Savojärven rannalla sijaitseva Rantapiha on Nousiaisten kunnan omistama virkistysalue, jota hoitaa Saksalan pienviljelijäyhdistys. Kesäkaudella avoinna oleva Rantapiha tarjoaa majoitusta sekä ruokaa retkeilijöille. Järvenrantasauna on avoinna ja itse lämmitettävissä koulujen kesäloma-aikana joka päivä klo 11-20. Saunamaksu suuruudeltaan on lähinnä kannatusluonteinen yksi euro.

Kurjenrahka – Savojärvi

Reitin viimeinen taival jatkuu osin uusittuja pitkospuita pitkin takaisin Kurjenpesälle. Matkan varrella tulee vastaan erikoinen suon ylitys Savojärven eteläpäässä. Takaisin Kuhankuonolle johtavilla pitkospuilla tulee vastaan retkeilijää risteys ja kyltti: “A. Jalosen muistomerkki”. Haaran päässä sijaitsee vuonna 1989 pystytetty muistomerkki, tapetun punakaartilaisen Ahti Jalosen muistolle. Paikallisen tarinan mukaan vain sukulaisille näyttäytyvä kuolleen pojan isän haamu etsiskelee paikalla kadonnutta poikaansa.

Kurjenrahka – A. Jalosen muistomerkki

Reitti jatkuu edelleen takaisin Kuhankuonon rajakivelle, ja takaisin Kurjenpesän parkkipaikalle.

Näin 30 kilometriä pitkä vaellus on saavuttanut päätepisteensä ja jättänyt jonkinlaisen jälkensä retkeilijään, kuten kaikki muutkin Suomen kansallispuistot. Vaellus yhden yön taktiikalla ja isolla rinkalla oli suhteellisen raskas mutta antoisa. Kurjenrahkaan palaan vielä, oli se sen verran pysäyttävä kokemus.

Lisätietoja Kurjenrahkan kansallispuistosta löydät täältä.

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit N 6741098  E 248479

Kurjenrahkan kansallispuisto – Vajosuon vaellus Tästä se taas lähtee. Kevään ensimmäinen yön yli kestävä reissu on edessä. Kansallispuistoja on jo tullut kierrettyä lukuisia, mutta tämä on minulle aivan uusi puisto ja uusi reitti.
autumn week !

In autumn, don’t go to jewelers to see gold; go to the parks! ~Mehmet Murat ildan

image

In addition to our normal weekly work in theatre and in the youth houses we had been in Turku. There we went to the great and colourful Kurjenrahka National Park.and to the Turun tuomiokirkko. Also we finally pricked our ear piercings at the Individual Ink.

image

On Sunday we had been at the family sportsday. It was a walk through the forest and at different places you had to do some exercises or solve some riddles. We had a lot of fun and the fresh wood - air gave us a lot of energy!

image

image

Moika :D

Kurjenrahkan kansallispuistossa kiertävää Pukkipalon reittiä sanotaan yhdeksi Kuhankuonon retkeilyreitistön suosituimmaksi kohteeksi, joten pitihän se lähteä itsekin katsastamaan. Reitti koostuu kahdesta lenkistä, jotka voi kiertää helposti erikseen, sillä parkkipaikkoja löytyy sekä Savojärven että Saksalantien lähistöltä.

Pitkospuita suoalueella Pukkipalon reitillä.

Koska mukanamme oli alle kouluikäinen lapsi, suunnittelimme kiertavämme puolikkaan reitistä, joka Kuhankuono-sivuston kuvauksen mukaan on kokonaisuudessaan noin 9 km. Luotin reittikuvaukseen matkan pituudesta, enkä mitannut matkaa tarkemmin kartalta. Kartalta mitattuna puolikas lenkki on 6 km, mutta GPS:ni mukaan matkaa kertyi lopulta noin 7,5 km. Jos olisin etukäteen tiennyt matkan pituuden, olisin saattanut miettiä retkeä kahdesti. Lähemmäs kahdeksan kilometriä alle kouluikäisen kanssa olisi todennäköisesti saanut vaihtamaan kohdetta. Onneksi ei kuitenkaan tullut matkaa etukäteen mitattua, sillä lapsi kulki koko reitin mukisematta ja innoissaan, mitä nyt vähän nälkä ehti tulla ennen kuin päästiin laavulle paistamaan makkaraa ja syömään eväsvoileipiä!

Reitti kulkee osittain vanhassa aarniometsässä.

Pukkipalon reitti kulkee osittain aarniometsässä, joka paikoin näytti lapsen mielestä peikkometsältä (oli näkevinään röllejä kaatuneiden puunjuurakoiden muodoissa). Reitin varrelle osuu myös kallioita, muinaisrantaa ja suoalueita pitkospuineen. Paltanvuorellakin kannattaa poiketa. Reitti on helppokulkuista polkua ja sen varrella on levähdyspenkkejä, laavu ja wc. Levähdyspaikkojen penkit oli lapsen mielestä koristeltu hienosti: aikuisten kiikaroidessa lintuja, lapsi intoili penkkiin piirretystä tulivuoresta ja dinosauruksesta. Kierroksella ihmeteltiin myös erilaisia kääpiä ja metsän ääniä: täydellistä hiljaisuutta, jonka rikkoi vain tuulen humina ja puiden narina.

Kartta
ETRS89-koordinaatit (WGS84): N/lat 60.74342053, E/lon 22.36257982

Pukkipalon reitti Kurjenrahkan kansallispuistossa Kurjenrahkan kansallispuistossa kiertävää Pukkipalon reittiä sanotaan yhdeksi Kuhankuonon retkeilyreitistön suosituimmaksi kohteeksi, joten pitihän se lähteä itsekin katsastamaan.